EU:n ja Naton suhde: nykytila ja kehitysnäkymät Euroopan kollektiivisessa puolustuksessa
Sirkkola, Matti (2019)
Sirkkola, Matti
Sotataidon laitos
Strategia
Yleisesikuntaupseerikurssin opiskelijan diplomityö
Yleisesikuntaupseerikurssi 59
2019
Julkinen
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2019103136049
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2019103136049
Tiivistelmä
Tässä tutkimuksessa on selvitetty Naton ja EU:n välistä suhdetta sekä niiden rooleja Euroopan kollektiivisessa puolustuksessa Saksan, Ranskan ja Ison-Britannian näkökulmista. Primäärilähteinä tutkimuksessa käytettiin edellä mainittujen suurvaltojen valkoisia kirjoja, joita tutkittiin teoriasidonnaisen laadullisen sisällönanalyysin keinoin. Teoreettisena lähestymistapana käytettiin defensiivistä realismia. Havaintojen ja analyysin perusteella työssä esitetään Euroopan kollektiivisen puolustuksen kehitysnäkymät, niihin vaikuttavat keskeiset tekijät sekä kolme skenaariotarkastelua tulevan kehityksen mahdollisista poluista vuoteen 2030 asti.
Diplomityö vastaa tutkimusongelmaan: millainen on EU:n ja Naton suhteen nykytila ja kehitysnäkymät Euroopan kollektiivisen puolustuksen näkökulmasta niiden suurimpien eurooppalaisten jäsenmaiden valkoisten kirjojen perusteella?
Saksa, Ranska ja Iso-Britannia tunnustavat epämääräisesti EU:n ja erittäin selkeästi Naton roolit niiden kollektiivisen puolustuksen järjestelyissä. Naton, Yhdysvaltojen ja ydinaseiden merkitys niiden puolustuksen kovassa ytimessä ei jää epäselväksi. Yhdysvaltojen hylkäämäksi joutumisen pelko syventää tutkittujen suurvaltojen turvallisuusdilemmaa samalla kun niiden turvallisuusympäristön haasteet ovat osoittautuneet pitkäikäisiksi ja vaikeasti ratkaistaviksi. Edellä mainittuja haasteita sekä muun muassa brexitin luomaa epävarmuutta padotakseen tutkitut suurvallat etsivät uusia turvallisuusratkaisuja ja kehittävät minilateraaleja puolustusaloitteita. Osittain kehitykseen on johtanut myös turhautuminen Naton ja EU:n päätöksenteon hitauteen. Muutos EU:n ja Naton rooleihin kollektiivisessa puolustuksessa vaatisi silti Euroopan ulkopuolelta projisoituvan voimakkaan ärsykkeen. Kollektiivisen puolustuksen osalta instituutioiden nykyinen roolitus on minilateraaleilla hankkeilla täydennettynä tutkittujen suurvaltojen näkökulmasta riittävän hyvä.
Diplomityö vastaa tutkimusongelmaan: millainen on EU:n ja Naton suhteen nykytila ja kehitysnäkymät Euroopan kollektiivisen puolustuksen näkökulmasta niiden suurimpien eurooppalaisten jäsenmaiden valkoisten kirjojen perusteella?
Saksa, Ranska ja Iso-Britannia tunnustavat epämääräisesti EU:n ja erittäin selkeästi Naton roolit niiden kollektiivisen puolustuksen järjestelyissä. Naton, Yhdysvaltojen ja ydinaseiden merkitys niiden puolustuksen kovassa ytimessä ei jää epäselväksi. Yhdysvaltojen hylkäämäksi joutumisen pelko syventää tutkittujen suurvaltojen turvallisuusdilemmaa samalla kun niiden turvallisuusympäristön haasteet ovat osoittautuneet pitkäikäisiksi ja vaikeasti ratkaistaviksi. Edellä mainittuja haasteita sekä muun muassa brexitin luomaa epävarmuutta padotakseen tutkitut suurvallat etsivät uusia turvallisuusratkaisuja ja kehittävät minilateraaleja puolustusaloitteita. Osittain kehitykseen on johtanut myös turhautuminen Naton ja EU:n päätöksenteon hitauteen. Muutos EU:n ja Naton rooleihin kollektiivisessa puolustuksessa vaatisi silti Euroopan ulkopuolelta projisoituvan voimakkaan ärsykkeen. Kollektiivisen puolustuksen osalta instituutioiden nykyinen roolitus on minilateraaleilla hankkeilla täydennettynä tutkittujen suurvaltojen näkökulmasta riittävän hyvä.
Kokoelmat
- Opinnäytteet [2348]