Merivoimien organisoituminen kompleksisessa toimintaympäristössä
Ågren, Eero (2019)
Ågren, Eero
Johtamisen ja sotilaspedagogiikan laitos
Johtaminen
Yleisesikuntaupseerikurssin opiskelijan diplomityö
Yleisesikuntaupseerikurssi 59
2019
Julkinen
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2019103136022
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2019103136022
Tiivistelmä
Tarkoituksena oli selvittää, miten Merivoimien tulisi organisoitua kyetäkseen vastaamaan tulevaisuuden sotilaallisen toimintaympäristön muutoksiin ja ongelmiin. Tavoitteena oli muodostaa ymmärrys kompleksisuuden ja ongelman luonteen vaatimuksista organisoitumiseen ja johtajuuteen sekä toimivan organisaatiorakenteen valintaan.
Taustateoria muodostettiin organisaatioteoriasta, kompleksisuusajattelusta ja kompleksisuusjohtajuus teoriasta. Tutkimus on laadullinen tutkimus, johon aineisto kerättiin puolistrukturoiduilla asiantuntijahaastatteluilla ja joka hyödyntää sisällönanalyysiä tulosten tulkinnassa. Tutkimuksen ensimmäisessä vaiheessa muodostettiin esiymmärrys taustateorian avulla. Toisessa vaiheessa laadittiin tutkimuskysymykset ja kerättiin aineisto hyödyntämällä tutkimuksen aikana muodostettua tulevaisuusskenaariota. Kolmannessa vaiheessa aineisto analysoitiin teemoittelun ja luokittelun avulla. Neljännessä vaiheessa havainnoista ja analysoiduista tuloksista muodostettiin tutkimuksen tulokset. Viidennessä vaiheessa muodostettiin abduktiivisesti johtopäätökset sekä laadittiin ja viimeisteltiin tutkimusraportti.
Tutkimus osoittaa, että organisoituminen ja paras organisaatiorakenne ovat tilanne- ja ongelmasidonnaisia. Kaikkiin tilanteisiin sopivaa organisaatiomallia ei ole, vaan organisoitumisen tuleeolla jatkuvaa ja vuorovaikutteista toimintaympäristön kanssa. Organisaation on oltava mahdollisimman mukautumiskykyinen ja sen on kyettävä säätämään johtajuutta sekä monimuotoisuutta vallitsevan tilanteen (ongelman) mukaisesti. Organisaation strategian muodostamisen on oltava kokonaisvaltaista ja vuorovaikutukseen perustuvaa, sisältä ulospäin suuntautuvaa jatkuvaa toimintaa. Organisoitumisen on keskityttävä valtara-kenteiden optimoimisen sijaan toiminnallisuuksiin ja niiden ajanmukaisuuteen. Oikeaan ongelmaan or-ganisoituminen edellyttää yhteistä ymmärrystä ongelman luonteesta, sitoutumista strategisiin valintoihin, avointa ja kaikkiin suuntiin tapahtuvaa vuorovaikutusta organisaation läpi sekä syvää luottamusta organisaation sisällä ja organisaatioiden välillä.
Merivoimille ei voida määrittää yhtä, kaikkiin tilanteisiin optimaalisinta organisaatiorakennetta. Organisoitumisen dynaamisuus, vuorovaikutus organisaation sisällä ja osaamisen monimuotoisuus tukevat kuitenkin Merivoimien kykyä mukautua toimintaympäristön ongelmiin ja tilanteenmuutoksiin. Tehtäväjoh tamisen hyödyntäminen ongelmaan vastaamiseksi, resurssien keskitetty kohdentaminen tilanteen edellyttämällä tavalla, organisoituminen toiminnallisuuksien kautta ja informaation hallinnan tehostaminen parantavat Merivoimien kykyä vastata tulevaisuuden taistelutilan ongelmiin ja muutoksiin. Tutkimus vaikuttaa osoittavan, että verkostoa hyödyntävä hybridiorganisaatio on Merivoimien kannalta sopivin organisaatiomuoto kompleksiseen toimintaympäristöön vastaamiseksi.
Taustateoria muodostettiin organisaatioteoriasta, kompleksisuusajattelusta ja kompleksisuusjohtajuus teoriasta. Tutkimus on laadullinen tutkimus, johon aineisto kerättiin puolistrukturoiduilla asiantuntijahaastatteluilla ja joka hyödyntää sisällönanalyysiä tulosten tulkinnassa. Tutkimuksen ensimmäisessä vaiheessa muodostettiin esiymmärrys taustateorian avulla. Toisessa vaiheessa laadittiin tutkimuskysymykset ja kerättiin aineisto hyödyntämällä tutkimuksen aikana muodostettua tulevaisuusskenaariota. Kolmannessa vaiheessa aineisto analysoitiin teemoittelun ja luokittelun avulla. Neljännessä vaiheessa havainnoista ja analysoiduista tuloksista muodostettiin tutkimuksen tulokset. Viidennessä vaiheessa muodostettiin abduktiivisesti johtopäätökset sekä laadittiin ja viimeisteltiin tutkimusraportti.
Tutkimus osoittaa, että organisoituminen ja paras organisaatiorakenne ovat tilanne- ja ongelmasidonnaisia. Kaikkiin tilanteisiin sopivaa organisaatiomallia ei ole, vaan organisoitumisen tuleeolla jatkuvaa ja vuorovaikutteista toimintaympäristön kanssa. Organisaation on oltava mahdollisimman mukautumiskykyinen ja sen on kyettävä säätämään johtajuutta sekä monimuotoisuutta vallitsevan tilanteen (ongelman) mukaisesti. Organisaation strategian muodostamisen on oltava kokonaisvaltaista ja vuorovaikutukseen perustuvaa, sisältä ulospäin suuntautuvaa jatkuvaa toimintaa. Organisoitumisen on keskityttävä valtara-kenteiden optimoimisen sijaan toiminnallisuuksiin ja niiden ajanmukaisuuteen. Oikeaan ongelmaan or-ganisoituminen edellyttää yhteistä ymmärrystä ongelman luonteesta, sitoutumista strategisiin valintoihin, avointa ja kaikkiin suuntiin tapahtuvaa vuorovaikutusta organisaation läpi sekä syvää luottamusta organisaation sisällä ja organisaatioiden välillä.
Merivoimille ei voida määrittää yhtä, kaikkiin tilanteisiin optimaalisinta organisaatiorakennetta. Organisoitumisen dynaamisuus, vuorovaikutus organisaation sisällä ja osaamisen monimuotoisuus tukevat kuitenkin Merivoimien kykyä mukautua toimintaympäristön ongelmiin ja tilanteenmuutoksiin. Tehtäväjoh tamisen hyödyntäminen ongelmaan vastaamiseksi, resurssien keskitetty kohdentaminen tilanteen edellyttämällä tavalla, organisoituminen toiminnallisuuksien kautta ja informaation hallinnan tehostaminen parantavat Merivoimien kykyä vastata tulevaisuuden taistelutilan ongelmiin ja muutoksiin. Tutkimus vaikuttaa osoittavan, että verkostoa hyödyntävä hybridiorganisaatio on Merivoimien kannalta sopivin organisaatiomuoto kompleksiseen toimintaympäristöön vastaamiseksi.
Kokoelmat
- Opinnäytteet [2348]