Digitaalinen toimintaympäristö tuo uusia tapoja tunnistaa ja tunnustaa osaamista. Nopeassa syklissä lisääntyvät ja muuttuvat osaamisvaateet ovat luoneet paikan osaamismerkeille digitaalisena välineenä jakaa helposti tietoa myös henkilöstölle Laureassa.
Osaamismerkki ja -perhe
Työelämän nopeassa muutosvauhdissa on haluttu henkilöstön uutta osaamista nostaa esille luotettavalla tavalla, johon eivät perinteiset paperiset todistuspohjaiset diplomit taivu. Työnhaun siirryttyä verkkoon ja organisaatioiden sähköisten osaamisrekisterien lisääntyessä on ollut välttämätöntä rakentaa luotettava järjestelmä osaamisen näkyväksi tekemiselle (Sundqvist & Meriläinen 2018). Osaamismerkkien kehittymisen taustalla oli idea kehittää sellainen malli, jolla mahdollistetaan niin formaalin, informaalin kuin non-formaalin oppimisen kautta saavutettujen taitojen ja osaamisen näkyväksi tekeminen ja tunnustaminen (Karjalainen & Linden & Eskola 2018).
Saavutetun osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen välineenä käytetään Amerikassa kehitettyä digitaalista osaamismerkkijärjestelmää (Open Badge), joka virtuaalisesti osoittaa osaamisen sisällön. Sitä käytettiin alussa ns. MOOCien tuottaman osaamisen tunnistamisen välineenä, jolloin se korvasi paperisen diplomin. Merkistä (Badge) tuli visuaalinen keino, jolla voidaan todistuksenomaisesti osoittaa osaamista verkossa. Open Badge on Mozillan ja sen tukeman kehittäjäyhteisön vuonna 2010-luvulla luoma avoin standardi, jota käyttävät niin yritykset, kolmannen sektorin toimijat kuin koulutusorganisaatiot. Kuhunkin merkkiin liittyy tunnistekuva, johon on liitetty tietosisältö (kuvaus osaamisesta, taidoista jne). Osaamismerkkijärjestelmä ei kuitenkaan korvaa formaalin koulutuksen tutkintotodistusta, vaan pikemmin pyrkii tuomaan esille taitoja ja osaamista, jota ei muulla keinoin saataisi näkyväksi.
Ensimmäinen osaamismerkki myönnettiin Suomessa v. 2013 (Opintokeskus Sivis). (Karjalainen ym. 2018) Sen jälkeen suosio on maltillisesti noussut suomalaisissa yrityksissä, yhdistyksissä sekä vapaaehtoistyössä ja viime aikoina se on saavuttanut suosion myös oppilaitoksissa. Suomessa (v. 3/2017) on tilastoitu reilut 200 organisaatiota, joilla on käytössä osaamismerkkijärjestelmä ja myönnettyjä merkkejä samana ajankohtana oli liki 56 000. Erilaisia osaamismerkkejä oli luotu noin 1 300 kappaletta. Huhtikuussa 2018 myönnettyjen merkkien määrä oli noussut jo yli 122 000 kappaleen (Karjalainen ym. 2018).
Suomessa monet oppilaitokset mm. ammattikorkeakoulut ovat luomassa omia osaamismerkkejä opetuksen digitalisaation uuden osaamistarpeen myötä. Ammattikorkeakouluilla meneillään olevan eAMK-hankkeen puitteissa on oma merkkiperhe syntymässä verkko-opetuksen ja siihen liittyvien taitojen ympärille (Varonen 2019). Näkyvissä on nopea merkkien käytön lisäys korkeakoulutuksen verkko-opetuksen lisääntymisen ja laadunvarmistuksen myötä.
Millainen merkki voi olla ja mitä se kertoo?
Jokainen organisaatio voi luoda omannäköisensä osaamismerkin ja muodostaa saman aihealueen merkeistä kokonaisen merkkiperheen. Ulkonäöllisesti ei ole standardoituja vaatimuksia, mutta selkeys on valttia. Tärkeämpää kuin ulkonäkö, on tietysti merkin takaa löytyvä sisältö. Osaaminen tulisi kuvata mahdollisimman tarkasti, niin että se vastaa todellisuutta. Merkkiä suunniteltaessa olisi otettava huomioon myös merkin pysyvyys tai määräaikaisuus. Lisäksi merkkiin voi kytkeä tasoja: samasta merkistä voi saada esim. edistyneemmän tason merkin, jossa osaamiskriteerit ovat korkeammat kuin perustason merkissä.
Osaamismerkin voi saada kahdella eri tavalla. Osallistumalla johonkin tilaisuuteen tai tapahtumaan, josta on ennakolta sovittu, että kaikki osallistuneet saavat osaamismerkin automaattisesti ilman erillistä hakemusta. Tässä tapauksessa merkki ei kerro osaamisesta niinkään vaan osallistumisesta ja itse tapahtuman sisällöstä. Toinen tapa saada osaamismerkki perustuu osaamismerkkihakemukseen. Tällöin osaaminen on osoitettava. Se voi olla jonkun kurssin suorittaminen hyväksytysti tai jo aiemmin hankittu osaaminen, joka osoitetaan siihen tarkoitetulla näytöllä.
Osaamismerkin eri osapuolet:
1. Saaja on yksityinen henkilö, joka ansaitsee merkin joko osallistumalla tai toteen näyteyllä osaamisellaan (formaali -, informaali -, non-formaali osaaminen)
2. Myöntäjä on yleensä organisaatio tai yksityinen henkilö, jolle osaamisesta on annettu näyttö. Myöntäjän palvelimelle tallentamat tiedot toimivat osaamisen todisteena.
3. Näyttöväline on palvelu, jossa merkin saaja voi näyttää ansaitsemansa merkin. Digitaalinen palvelu voi olla esim. Facebook, LinkedIn, Twitter yms.
4. Loppukäyttäjä on henkilö, joka katselee merkin saajan julkaisemia merkkejä ja merkin sisältämiä taitoja tai osaamista. (https://openbadgefactory.com/fi/)
Strategialähtöisyys osaamisen kehittämisessä Laureassa
Laureassa myönnettävät osaamismerkit perustuvat Laurean strategisiin ja kriittisiin osaamisiin. Tavoitteena on muodostaa henkilöstön osaamismerkkiperhe aluksi erilaisten digitaitojen ympärille ja laajentaa osaamismerkkiperhettä vähitellen ja hallitusti. Ensimmäiset merkit myönnettiin mm. Tietoturva-, Digipeda- ja Digimentor-osaamismerkkien muodossa keväällä 2019.
Yhtenä haasteena Laureassa nähdään työn tekemisen tapoihin liittyvä muutos, kuten esimerkiksi digitaitojen kehittäminen. Laurean henkilöstön osaaminen digipedagogiikassa on strategiatasolla määritelty keskeiseksi vahvuudeksi. Organisaatio voi tukea työtapojen kehittymistä tekemällä valintoja, jotka tukevat digitaitojen kehittymistä ja osaamismerkit toimivat tässä yhtenä mahdollisuutena. Toisaalta tavoitteena on yhdistää ja soveltaa Laurean pedagogista mallia (LbD) digitaalisesti. Tämä nähdään keskeiseksi, jotta digitaalisia työvälineitä on mahdollista hyödyntää täysimääräisesti työelämäyhteistyössä. (Laurea strategia 2030.)
Henkilöstön kehittämisen strategiset painopistealueet Laureassa ovat vuosina 2019 -2020 osaamisen tunnistamisessa ja osaamisen näkyväksi tekemisessä. Kehittämistyötä tuetaan monilla toimenpiteillä kuten esimiesvalmennuksilla, perehdytyksellä ja henkilöstön koulutuksilla ja digitaalisilla osaamismerkeillä on tässä keskeinen rooli.
Osaamisen avoimuus ja läpinäkyvyys
Laureassa asetetut tavoitteet oppimisen- ja osaamisen johtamiselle mahdollistavat jatkuvan oppimisen ja osaamisen kehittämisen koko henkilöstölle. Jokaiselta laurealaiselta myös edellytetään aktiivista ja jatkuvaa oman työn, työyhteisön ja osaamisen kehittämistä.
Asiantuntijaorganisaation menestymiselle on välttämätöntä ymmärrys tulevaisuuden toimintaympäristöstä ja vaadittavista osaamistarpeista. Ennakoinnin lisäksi osaamisen johtamisessa keskeistä on kokonaiskuva ja tieto olemassa olevasta osaamisesta sekä mitä osaamista tarvitsemme saavuttaaksemme strategiassa asetetut tavoitteet. Laureassa henkilöstön osaamista johdetaan systemaattisesti. Koska osaamisen merkitys kasvaa jatkuvasti, on tärkeää, että henkilöstö saa olla mukana kehittämässä uusia työskentelytapoja sekä hyödyntää näitä tarkoituksenmukaisesti asiakaslähtöisesti.
Digitaaliset osaamismerkit myös tukevat organisaation kyvykkyyttä tunnistaa muuta osaamista kuin tutkintojen tai työkokemuksen kautta hankittua osaamista. Laureassa nähdäänkin, että osaamismerkkien avulla voidaan tuoda näkyväksi henkilöstön osaamista monipuolisesti ja siirtää samalla hiljaista tietoa eteenpäin. Tämä osaltaan kannustaa ja motivoi sekä antaa jokaiselle mahdollisuuden viestiä osaamistaan entistä avoimemmin.
Osaamisen näkyväksi tekeminen on yksi keino sitouttamiselle, jolloin osaamismerkeistä hyötyvät sekä työnantaja että henkilöstö. Osaamismerkkien avulla työntekijät voivat osoittaa osaamistaan organisaation sidosryhmille ja ulkopuolisille verkostoille. Osaamismerkit ovat nopea sekä luotettava tapa työelämäkumppaneille ja verkostoille saada ajantasaista tietoa laurealaisesta osaamisesta.
Lähteet:
