Tilintarkastuspalkkion epänormaalin osuuden vaikutus tilintarkastuksen laatuun
Myöhänen, Mirka Elisa (2019-09)
Myöhänen, Mirka Elisa
09 / 2019
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2019091728588
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2019091728588
Tiivistelmä
Tilintarkastuksen laadun määrittäminen ja mittaaminen on ollut jo pitkään tutkimuksien kohteena, sillä se on osoittautunut hyvin vaikeaksi. Yksi tutkimussuunta on ollut tutkia tilintarkastajalle maksettavien palkkioiden vaikutuksia tilintarkastuksen laatuun, sillä erilaiset tilintarkastajalle maksetut palkkiot voivat luoda tilintarkastajalle kannustimen vaarantaa riippumattomuutensa. Riippumaton tilintarkastaja pystyy arvioimaan objektiivisesti asiakkaansa tilinpäätöksen oikeellisuutta ja tällä tavoin suorittamaan laadukasta tilintarkastusta. Tämä turvaa sidosryhmien etua, sillä riippumaton tilintarkastaja ei hyväksy tuloksen manipulointia.
Viimeisimpiä tutkimussuuntia palkkio–laatu-suhteen tutkimisessa on käyttää tilintarkastuspalkkion epänormaalia osuutta, jota tässäkin tutkielmassa käytetään. Epänormaalin osuuden ja laadun välisestä suhteesta on saatu eriäviä tutkimustuloksia. Suurin osa tuloksista viittaa korkean tilintarkastuspalkkion heikentävän tilintarkastuksen laatua. Epänormaalin pienen tilintarkastuspalkkion ollaan sen sijaan todettu olevan neutraali tilintarkastuksen laadun suhteen tai joissain tutkimuksissa huonontavan tilintarkastuksen laatua.
Tutkielman aineisto koostuu 2 839 yhdysvaltalaisesta pörssinoteeratusta yhtiöstä. Tarkastelutilikausi on 2017. Tutkielman empiirisessä osassa epänormaalin palkkion osuuden vaikutusta laatuun tarkastellaan erikseen positiivisesti ja negatiivisesti epänormaalien palkkioiden osalta. Laadun käänteisenä mittarina toimii harkinnanvaraisten jaksotusten määrä. Aikaisempien tutkimusten ja teorian pohjalta muodostettuja hypoteeseja testataan lineaarisen regression avulla.
Tutkielmassa asetetut hypoteesit eivät saaneet vahvistusta. Saatujen tutkimustulosten mukaan epänormaalin suurella tilintarkastuspalkkiolla ei ole tilastollisesti merkitsevää yhteyttä tilintarkastuksen laatuun. Epänormaalin pienellä tilintarkastuspalkkiolla sen sijaan on heikko ja tilastollisesti melkein merkitsevä tilintarkastuksen laatua parantava vaikutus. Saadut tutkimustulokset ovat pääasiassa ristiriidassa aiempien tutkimusten kanssa.
Viimeisimpiä tutkimussuuntia palkkio–laatu-suhteen tutkimisessa on käyttää tilintarkastuspalkkion epänormaalia osuutta, jota tässäkin tutkielmassa käytetään. Epänormaalin osuuden ja laadun välisestä suhteesta on saatu eriäviä tutkimustuloksia. Suurin osa tuloksista viittaa korkean tilintarkastuspalkkion heikentävän tilintarkastuksen laatua. Epänormaalin pienen tilintarkastuspalkkion ollaan sen sijaan todettu olevan neutraali tilintarkastuksen laadun suhteen tai joissain tutkimuksissa huonontavan tilintarkastuksen laatua.
Tutkielman aineisto koostuu 2 839 yhdysvaltalaisesta pörssinoteeratusta yhtiöstä. Tarkastelutilikausi on 2017. Tutkielman empiirisessä osassa epänormaalin palkkion osuuden vaikutusta laatuun tarkastellaan erikseen positiivisesti ja negatiivisesti epänormaalien palkkioiden osalta. Laadun käänteisenä mittarina toimii harkinnanvaraisten jaksotusten määrä. Aikaisempien tutkimusten ja teorian pohjalta muodostettuja hypoteeseja testataan lineaarisen regression avulla.
Tutkielmassa asetetut hypoteesit eivät saaneet vahvistusta. Saatujen tutkimustulosten mukaan epänormaalin suurella tilintarkastuspalkkiolla ei ole tilastollisesti merkitsevää yhteyttä tilintarkastuksen laatuun. Epänormaalin pienellä tilintarkastuspalkkiolla sen sijaan on heikko ja tilastollisesti melkein merkitsevä tilintarkastuksen laatua parantava vaikutus. Saadut tutkimustulokset ovat pääasiassa ristiriidassa aiempien tutkimusten kanssa.