Opintotuen tulorajojen vaikutukset suomalaisten opiskelijoiden ansaintapäätöksiin epäjatkuvan työn tarjonnan osittaisen tasapainon mikrosimulointimallin perusteella
Järvinen, Sampo (2019-08-05)
Opintotuen tulorajojen vaikutukset suomalaisten opiskelijoiden ansaintapäätöksiin epäjatkuvan työn tarjonnan osittaisen tasapainon mikrosimulointimallin perusteella
Järvinen, Sampo
(05.08.2019)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2019091328152
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2019091328152
Tiivistelmä
Tutkielmassa esitetään vaihtoehtoisia tapoja asettaa opintotuen tulorajat Suomessa. Nykyiset rajat muodostavat pohjoismaisesti ainutlaatuisen jyrkän rajan, jonka ylittäessään opiskelijat joutuvat maksamaan opintotukikuukauden täysimääräisenä takaisin. Muutosvaihtoehtoina ovat tulorajojen poistaminen, rajojen nostaminen tai laskeminen sekä jyrkistä rajoista luopuminen ja niiden korvaaminen rajaveroasteen tapaisella säännöllä. Muutosten aiheuttamia vaikutuksia opiskelijoiden ansaintapäätöksiin ja vero- ja tukijärjestelmän tehokkuuteen arvioidaan epäjatkuvan työn tarjonnan osittaisen tasapainon mikrosimulointimallin tulosten pohjalta. Tutkielman aineisto koostuu vuosien 2004-2015 Tilastokeskuksen linkitetystä työntekijä-työnantaja-aineistosta (FLEED), tuloverotiedoista muodostetusta tulojakaumasta ja opiskelijoiden opintotukikuukausia käsittävästä aineistosta.
Tuloksia tarkastellaan ensisijaisesti tehokkuustappioiden näkökulmasta. Niitä arvioidaan simuloitujen tulojakaumien perusteella havaittujen käyttäytymisvaikutusten pohjalta. Tutkielmassa niitä mitataan jakaumien suhteellisina siirtyminä. Käyttäytymisvaikutusten perusteella tehdään vaikutusarviointia. Siihen kuuluu hyötyjen arvioinnin lisäksi kustannusten arviointi. Tutkielmassa kustannuksia mitataan valtion nettotulojen muutoksina nykytilaan verrattuna.
Simuloitujen tulojakaumien perusteella havaitaan, että muutokset siirtävät jakaumia noin 4 000 euron vapaat tulot ylittävillä tulotasoilla. Vapaat tulot muodostuvat muista veronalaisista tuloista kuin opintorahasta. Tulosten perusteella tulorajan nostolla, poistolla ja sen muuttamisella rajaveroasteen kaltaiseksi säännöksi voitaisiin vähentää käyttäytymisvaikutuksia. Silloin samaan aikaan sekä tulorajojen aiheuttamat tehokkuustappiot vähenisivät että valtion nettotulot kasvaisivat, koska kaikki tutkielmassa simuloidut muutokset kasvattaisivat valtion nettotuloja.
Tuloksia tarkastellaan ensisijaisesti tehokkuustappioiden näkökulmasta. Niitä arvioidaan simuloitujen tulojakaumien perusteella havaittujen käyttäytymisvaikutusten pohjalta. Tutkielmassa niitä mitataan jakaumien suhteellisina siirtyminä. Käyttäytymisvaikutusten perusteella tehdään vaikutusarviointia. Siihen kuuluu hyötyjen arvioinnin lisäksi kustannusten arviointi. Tutkielmassa kustannuksia mitataan valtion nettotulojen muutoksina nykytilaan verrattuna.
Simuloitujen tulojakaumien perusteella havaitaan, että muutokset siirtävät jakaumia noin 4 000 euron vapaat tulot ylittävillä tulotasoilla. Vapaat tulot muodostuvat muista veronalaisista tuloista kuin opintorahasta. Tulosten perusteella tulorajan nostolla, poistolla ja sen muuttamisella rajaveroasteen kaltaiseksi säännöksi voitaisiin vähentää käyttäytymisvaikutuksia. Silloin samaan aikaan sekä tulorajojen aiheuttamat tehokkuustappiot vähenisivät että valtion nettotulot kasvaisivat, koska kaikki tutkielmassa simuloidut muutokset kasvattaisivat valtion nettotuloja.