Digitalisaation kehitysnäkymät verkostopuolustuksen visioiden ja modernin ilmatorjunnan näkökulmasta
Hintikka, Olli-Antti (2019)
Hintikka, Olli-Antti
Sotataidon laitos
Operaatiotaito ja taktiikka
Sotatieteiden maisteriopiskelijan pro gradu
Sotatieteiden maisterikurssi 8
2019
Julkinen
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2019082625635
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2019082625635
Tiivistelmä
Tutkimustehtävänä oli hahmottaa digitalisaation kehitysnäkymiä verkostopuolustuksen visioiden
ja modernien verkottuneiden järjestelmien näkökulmasta. Modernien verkottuneiden järjestelmien
näkökulmaa edusti 2020-luvun ilmatorjunta, jonka tulkittiin sivuavan verkostopuolustuksen
nykyaikaisia ilmenemismuotoja.
Tutkimuksen lähdekirjallisuus muodostui digitalisaatiota ja verkostopuolustusta käsittelevistä
julkaisuista. Tutkittava aineisto muodostettiin 2020-luvun ilmatorjuntaa käsittelevistä artikkeleista.
Tutkimus toteutettiin laadullisia menetelmiä hyödyntämällä. Analyysimenetelminä käytettiin
käsiteanalyysiä, sisällönanalyysiä ja sovellettua trendianalyysiä. Trendianalyysi perustui
vuosituhannen vaihteen verkostopuolustuksen visioiden, tuoreimpien digitalisaatiokäsitysten ja
2020-luvun ilmatorjuntaa käsittelevien teemojen keskinäisien suhteiden hahmottamiseen. Trendianalyysissä
tarkasteltiin kaikkia kyseisiä ilmiöitä yhdistäviä trendejä, tuoreita ja nousevia trendejä
sekä muita huomionarvoisia kehitysnäkymiin mahdollisesti vaikuttavia tekijöitä.
Verkostopuolustuksen ja ilmatorjunnan näkökulmasta digitalisaation kannalta keskeisiä ovat erityisesti
tiedon hyödyntämiseen, keräämiseen ja jakamiseen liittyvät trendit, joihin läheisesti liittyvät
myös teknologian kasvavan aseman ja voimakkaan verkottumisen trendit. Myös paikkasidonnaisuuden
ja fyysisen läsnäolon merkitys taistelukentällä jatkanee vähenemistään. Lisäksi
eri toimintojen välisiä rajoja ylitetään uusin tavoin. Kaikissa kolmessa analysoidussa ilmiössä
käsitellään myös toimintatapojen uudistamista tai vähintään sen tarvetta. Tuoreimpia nousevia
trendejä tutkimuksen valossa ovat miehittämättömien, osin robotiikkaa ja autonomiaa sivuavien
järjestelmien hyväksikäyttö, tekoälyn hyödyntäminen ja teknologisten laitteiden koon pienentyminen.
Ydinaineiston ulkopuolisiin lähteisiin suoritetun katsauksen perusteella myös lukuisia
muita digitalisaation ilmiöitä tai teknologioita on siirtymässä sotilaskäyttöön. Yksiselitteisesti
hiipuviksi tulkittavia trendejä on vaikea osoittaa. Eräänä trendianalyysissä tunnistettuna heikkona
signaalina nähdään esimerkiksi tiedon hyödyntämisen vaihtoehtoinen kehityssuunta, jossa informaation
määrää vähennettäisiin radikaalisti järjestelmien häirinnänsietoisuuden parantamiseksi.
Tutkimuksen valossa digitalisaation ja verkostopuolustuksen välillä on havaittavissa yhteneväisyyksiä.
Tuoreimpien digitalisaatioon liittyvien ilmiöiden suora esiintyminen analysoidussa
ydinaineistossa ei ole laajamittaista, mutta trendianalyysin perusteella digitalisaatiota voi kytkeytyä
luontevillakin tavoilla havaittuihin kehityslinjoihin. Digitalisaatio tulee vaikuttamaan sodankäyntiin
vähintään kustannustehokkaan siviiliteknologian hyväksikäyttönä, joka vaikuttaa nykyhetkelläkin
sekä uhkina että mahdollisuuksina. Haasteena on, että etenkin nopeasti nouseviin digitalisaation
ilmiöihin voi liittyä ennustamattomuutta tai yllättäviä kehityssuuntia. Sodankäynnin
luonne ei takaa vahvojenkaan trendien täydellistä ennustettavuutta. Se voi edellyttää puolustusjärjestelmän
kehittämiseltä ketteryyttä ja aktiivisuutta. Vaikka kyber- ja tietoturvallisuus oli rajattu
tutkimuksen ulkopuolelle, digitaalisen turvallisuuden merkityksen voi tulkita kasvavan.
ja modernien verkottuneiden järjestelmien näkökulmasta. Modernien verkottuneiden järjestelmien
näkökulmaa edusti 2020-luvun ilmatorjunta, jonka tulkittiin sivuavan verkostopuolustuksen
nykyaikaisia ilmenemismuotoja.
Tutkimuksen lähdekirjallisuus muodostui digitalisaatiota ja verkostopuolustusta käsittelevistä
julkaisuista. Tutkittava aineisto muodostettiin 2020-luvun ilmatorjuntaa käsittelevistä artikkeleista.
Tutkimus toteutettiin laadullisia menetelmiä hyödyntämällä. Analyysimenetelminä käytettiin
käsiteanalyysiä, sisällönanalyysiä ja sovellettua trendianalyysiä. Trendianalyysi perustui
vuosituhannen vaihteen verkostopuolustuksen visioiden, tuoreimpien digitalisaatiokäsitysten ja
2020-luvun ilmatorjuntaa käsittelevien teemojen keskinäisien suhteiden hahmottamiseen. Trendianalyysissä
tarkasteltiin kaikkia kyseisiä ilmiöitä yhdistäviä trendejä, tuoreita ja nousevia trendejä
sekä muita huomionarvoisia kehitysnäkymiin mahdollisesti vaikuttavia tekijöitä.
Verkostopuolustuksen ja ilmatorjunnan näkökulmasta digitalisaation kannalta keskeisiä ovat erityisesti
tiedon hyödyntämiseen, keräämiseen ja jakamiseen liittyvät trendit, joihin läheisesti liittyvät
myös teknologian kasvavan aseman ja voimakkaan verkottumisen trendit. Myös paikkasidonnaisuuden
ja fyysisen läsnäolon merkitys taistelukentällä jatkanee vähenemistään. Lisäksi
eri toimintojen välisiä rajoja ylitetään uusin tavoin. Kaikissa kolmessa analysoidussa ilmiössä
käsitellään myös toimintatapojen uudistamista tai vähintään sen tarvetta. Tuoreimpia nousevia
trendejä tutkimuksen valossa ovat miehittämättömien, osin robotiikkaa ja autonomiaa sivuavien
järjestelmien hyväksikäyttö, tekoälyn hyödyntäminen ja teknologisten laitteiden koon pienentyminen.
Ydinaineiston ulkopuolisiin lähteisiin suoritetun katsauksen perusteella myös lukuisia
muita digitalisaation ilmiöitä tai teknologioita on siirtymässä sotilaskäyttöön. Yksiselitteisesti
hiipuviksi tulkittavia trendejä on vaikea osoittaa. Eräänä trendianalyysissä tunnistettuna heikkona
signaalina nähdään esimerkiksi tiedon hyödyntämisen vaihtoehtoinen kehityssuunta, jossa informaation
määrää vähennettäisiin radikaalisti järjestelmien häirinnänsietoisuuden parantamiseksi.
Tutkimuksen valossa digitalisaation ja verkostopuolustuksen välillä on havaittavissa yhteneväisyyksiä.
Tuoreimpien digitalisaatioon liittyvien ilmiöiden suora esiintyminen analysoidussa
ydinaineistossa ei ole laajamittaista, mutta trendianalyysin perusteella digitalisaatiota voi kytkeytyä
luontevillakin tavoilla havaittuihin kehityslinjoihin. Digitalisaatio tulee vaikuttamaan sodankäyntiin
vähintään kustannustehokkaan siviiliteknologian hyväksikäyttönä, joka vaikuttaa nykyhetkelläkin
sekä uhkina että mahdollisuuksina. Haasteena on, että etenkin nopeasti nouseviin digitalisaation
ilmiöihin voi liittyä ennustamattomuutta tai yllättäviä kehityssuuntia. Sodankäynnin
luonne ei takaa vahvojenkaan trendien täydellistä ennustettavuutta. Se voi edellyttää puolustusjärjestelmän
kehittämiseltä ketteryyttä ja aktiivisuutta. Vaikka kyber- ja tietoturvallisuus oli rajattu
tutkimuksen ulkopuolelle, digitaalisen turvallisuuden merkityksen voi tulkita kasvavan.
Kokoelmat
- Opinnäytteet [2348]