Puolustusvoimien kansainvälisen koulutuksen vastaavuuden arviointi toimialueen vaatimuksiin : tapaustarkastelu FCR 1-3/2017 rotaatioiden koulutuksesta
Lehtola, Miikkael (2019)
Lehtola, Miikkael
Johtamisen ja sotilaspedagogiikan laitos
Sotilaspedagogiikka
Sotatieteiden maisteriopiskelijan pro gradu
Sotatieteiden maisterikurssi 8
2019
Julkinen
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2019082625614
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2019082625614
Tiivistelmä
Tutkimuksen tarkoituksena oli tutkia Puolustusvoimien kansainvälisen koulutuksen vastaavuutta Libanonin FCR-operaation vaatimuksiin. Sen tavoitteena oli selvittää, miten annettu koulutus vastaa toimialueen vaatimuksiin ja miten sitä voidaan kehittää. Tutkimus rajattiin koskemaan FCR-operaation suomalaista jääkärikomppaniaa ja sen koulutusta operaation kolmen ensimmäisen rotaation osalta vuodelta 2017. Tutkimus kuvailee kansainvälisen koulutuksen ja sen vastaavuuden ilmiötä kokonais-valtaisesti eikä tutki suoranaisesti yksittäisiä koulutustapahtumia.
Tutkimuksen oleellisimmat taustamateriaalit olivat joukolle asetetut suorituskykyvaatimukset, rotaatio-koulutusten koulutussuunnitelmat, rotaatiokoulutusten koulutuskertomukset, rotaatiokoulutusten tyytyväisyyskyselyt, viivästetyt palautteet sekä puolivuotisraportit. Laadullisen sisällönanalyysin keinoin taustamateriaalista muodostettiin teemat tutkimuksen aineistonkeruumenetelmää, puolistrukturoitua teemahaastattelua, varten. Tutkimuksessa rajattiin haastateltava joukko koskemaan edellä mainittujen kolmen jääkärikomppanian päällikköjä ja varapäällikköjä sekä rotaatiokoulutusten johtajaa. Rajauksen perusteena oli heidän asemansa mukanaan tuomat valmiudet tarkastella koulutusta ja sen vastaavuutta koko jääkärikomppanian kannalta kokonaisuutena. Puolistrukturoitujen teemahaastattelujen tuottama materiaali litteroitiin ja jokaisesta haastattelusta tehtiin erillinen haastatteluraportti analysointia varten. Haastattelumateriaalin analysointi toteutettiin kahdessa vaiheessa, ensimmäisessä vaiheessa analyysi tehtiin haastatteluteemojen kautta ja toisessa vaiheessa suhteessa koulutuksen vastaavuuden teoriaan.
Tutkimustulosten perusteella koulutukselle varattu aika koetaan riittäväksi tarjoamaan koulutus-tavoitteiden mukaiset perusteet toimialueelle siirtymiseksi ja toiminnan aloittamiseksi. Koulutukselle asetettu vaatimustaso ja nousujohteisuus koetaan sopivaksi koulutukseen käytettävään aikaan nähden. Erilaiset lähtötasot koetaan huomioidun siten, että niitä ei tiedostetusti huomioitu, jonka vuoksi voitiin varmistua, että kaikki käyvät läpi kaikki samat koulutukset alusta loppuun asti. Käytännön- ja teoria-koulutus koetaan hyödylliseksi, vaikka koulutusmenetelmissä koetaan paikoin tarkennettavaa. Koulutuksen vastaavuuden varmistamisen työkaluiksi koetaan kahdeksan tärkeää asiaa. Koulutuksen kehitysehdotuksiksi nimetään viisi asiakokonaisuutta sekä koulutuksen vastaavuuden varmistamiseksi seitsemän haastetta.
Tutkimustulosten perusteella voidaan katsoa, että saatu koulutus vastaa toimialueen vaatimuksia, mutta sitä voidaan vielä edelleen kehittää paremmaksi. Tutkimuksen tarkastelema ajankohta sijoittuu vuoteen 2017 ja sen vuoksi on huomioitava, että osia koulutuksesta on saattanut jo muuttua. Lisäksi tutkimuksen aineistonkeruu rajoittui ainoastaan jääkärikomppanian johtoon, joten on huomioitava, että tutkimustulokset ja johtopäätökset eivät välttämättä ole suoraan verrattavissa muuhun, kuin jääkärikomppaniaan kokonaisuutena.
Tutkimuksen oleellisimmat taustamateriaalit olivat joukolle asetetut suorituskykyvaatimukset, rotaatio-koulutusten koulutussuunnitelmat, rotaatiokoulutusten koulutuskertomukset, rotaatiokoulutusten tyytyväisyyskyselyt, viivästetyt palautteet sekä puolivuotisraportit. Laadullisen sisällönanalyysin keinoin taustamateriaalista muodostettiin teemat tutkimuksen aineistonkeruumenetelmää, puolistrukturoitua teemahaastattelua, varten. Tutkimuksessa rajattiin haastateltava joukko koskemaan edellä mainittujen kolmen jääkärikomppanian päällikköjä ja varapäällikköjä sekä rotaatiokoulutusten johtajaa. Rajauksen perusteena oli heidän asemansa mukanaan tuomat valmiudet tarkastella koulutusta ja sen vastaavuutta koko jääkärikomppanian kannalta kokonaisuutena. Puolistrukturoitujen teemahaastattelujen tuottama materiaali litteroitiin ja jokaisesta haastattelusta tehtiin erillinen haastatteluraportti analysointia varten. Haastattelumateriaalin analysointi toteutettiin kahdessa vaiheessa, ensimmäisessä vaiheessa analyysi tehtiin haastatteluteemojen kautta ja toisessa vaiheessa suhteessa koulutuksen vastaavuuden teoriaan.
Tutkimustulosten perusteella koulutukselle varattu aika koetaan riittäväksi tarjoamaan koulutus-tavoitteiden mukaiset perusteet toimialueelle siirtymiseksi ja toiminnan aloittamiseksi. Koulutukselle asetettu vaatimustaso ja nousujohteisuus koetaan sopivaksi koulutukseen käytettävään aikaan nähden. Erilaiset lähtötasot koetaan huomioidun siten, että niitä ei tiedostetusti huomioitu, jonka vuoksi voitiin varmistua, että kaikki käyvät läpi kaikki samat koulutukset alusta loppuun asti. Käytännön- ja teoria-koulutus koetaan hyödylliseksi, vaikka koulutusmenetelmissä koetaan paikoin tarkennettavaa. Koulutuksen vastaavuuden varmistamisen työkaluiksi koetaan kahdeksan tärkeää asiaa. Koulutuksen kehitysehdotuksiksi nimetään viisi asiakokonaisuutta sekä koulutuksen vastaavuuden varmistamiseksi seitsemän haastetta.
Tutkimustulosten perusteella voidaan katsoa, että saatu koulutus vastaa toimialueen vaatimuksia, mutta sitä voidaan vielä edelleen kehittää paremmaksi. Tutkimuksen tarkastelema ajankohta sijoittuu vuoteen 2017 ja sen vuoksi on huomioitava, että osia koulutuksesta on saattanut jo muuttua. Lisäksi tutkimuksen aineistonkeruu rajoittui ainoastaan jääkärikomppanian johtoon, joten on huomioitava, että tutkimustulokset ja johtopäätökset eivät välttämättä ole suoraan verrattavissa muuhun, kuin jääkärikomppaniaan kokonaisuutena.
Kokoelmat
- Opinnäytteet [2348]