Ohjelmistorobotiikan käyttö diagnostisten ohjausjärjestelmien automatisoinnissa : Case Verohallinto
Arvo, Rebekka (2019-06-26)
Ohjelmistorobotiikan käyttö diagnostisten ohjausjärjestelmien automatisoinnissa : Case Verohallinto
Arvo, Rebekka
(26.06.2019)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2019062722236
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2019062722236
Tiivistelmä
Teknologian kehityksen myötä organisaatioissa tavoitellaan entistä tehokkaampia prosesseja, eikä työn seurannan merkitys ole vähentynyt tähän päivään mennessä. Seurannan muodot ovat kuitenkin muuttuneet, sillä tietotekniikan nopea kehitys on mahdollistanut täysin uudenlaisten ohjelmistojen ja sovellusten käytön organisaatioissa. Viimeaikaisten tietoteknisten innovaatioiden, kuten automaation, ansiosta aineistoja pystytään nykyään analysoimaan syvällisesti ja kustannustehokkaasti.
Tutkielmassa tarkastellaan uuden teknologian, ohjelmistorobotiikan, hyödyntämistä diagnostisten ohjausjärjestelmien automatisoinnissa. Diagnostisilla ohjausjärjestelmillä tarkoitetaan järjestelmiä, joilla voidaan seurata ja ohjata henkilöstön työsuorituksia. Tutkielmassa selvitetään, miten ohjelmistorobotiikkaa voidaan käyttää diagnostisissa ohjausjärjestelmissä, minkälaisiin diagnostisiin ohjausjärjestelmiin ohjelmistorobotiikka sopii sekä minkälaisia hyötyjä ja haasteita ohjelmistorobotiikan hyödyntämiseen diagnostisissa ohjausjärjestelmissä liittyy. Tutkimuksen fokus on ohjelmistorobotin käyttöönottoprosessissa ja julkisen sektorin organisaatioissa.
Tutkielman teoreettinen viitekehys koostuu johdon ohjausjärjestelmiin liittyvästä kirjallisuudesta, erityisesti Simonsin (1995) Levers of Control -viitekehyksestä, sekä diagnostisiin ohjausjärjestelmiin ja julkisen sektorin suoritusmittaukseen liittyvistä tutkimuksista. Tutkielmassa luodaan myös lyhyt katsaus tietojärjestelmiin ja niiden automaatioon sekä syvennytään tarkastelemaan ohjelmistorobotiikkaa, kuten sen hyötyjä ja haasteita, käyttökohteita ja käyttöönottoprosessia tarkemmin.
Tutkimus toteutettiin tapaus- ja toimintatutkimuksena. Aineisto kerättiin case-organisaation, Verohallinnon, esimiesten ryhmähaastatteluilla, kyselyillä ja osallistuvalla havainnoinnilla. Ohjelmistorobotin käyttöönottoprosessia tarkasteltiin case-organisaatiossa toteutetussa kokeilussa, jossa Verohallinnon diagnostisen ohjausjärjestelmän raportointi automatisoitiin ohjelmistorobotiikalla. Varsinainen tutkimusperiodi oli kahdeksan kuukauden pituinen, lokakuusta 2018 toukokuuhun 2019.
Tutkimuksen havainnot vahvistivat käsitystä ohjelmistorobotiikan aiemmin raportoiduista hyödyistä ja haasteista, minkä lisäksi tutkimuksessa havaittiin uusia näkökuomia ohjelmistorobotiikan käyttöönottoprosessin hyötyihin ja haasteisiin liittyen. Tutkimuksella saavutettiin myös uutta tietoa kolmannen tahon omistamien ohjausjärjestelmien automatisoinnista ohjelmistorobotiikalla. Tutkimustulosten perusteella voidaan päätellä, että ohjelmistorobotiikka sopii muodollisten diagnostisten ohjausjärjestelmien automaatiomuodoksi tiettyjen edellytysten täyttyessä. Sen sijaan interaktiiviseen ohjaukseen ohjelmistorobotiikka ei sovi. Tutkimuksessa korostui myös ohjausjärjestelmien kokonaisuuden huomioimisen merkitys yksittäistenkin ohjausjärjestelmien automatisoinnissa.
Tutkielmassa tarkastellaan uuden teknologian, ohjelmistorobotiikan, hyödyntämistä diagnostisten ohjausjärjestelmien automatisoinnissa. Diagnostisilla ohjausjärjestelmillä tarkoitetaan järjestelmiä, joilla voidaan seurata ja ohjata henkilöstön työsuorituksia. Tutkielmassa selvitetään, miten ohjelmistorobotiikkaa voidaan käyttää diagnostisissa ohjausjärjestelmissä, minkälaisiin diagnostisiin ohjausjärjestelmiin ohjelmistorobotiikka sopii sekä minkälaisia hyötyjä ja haasteita ohjelmistorobotiikan hyödyntämiseen diagnostisissa ohjausjärjestelmissä liittyy. Tutkimuksen fokus on ohjelmistorobotin käyttöönottoprosessissa ja julkisen sektorin organisaatioissa.
Tutkielman teoreettinen viitekehys koostuu johdon ohjausjärjestelmiin liittyvästä kirjallisuudesta, erityisesti Simonsin (1995) Levers of Control -viitekehyksestä, sekä diagnostisiin ohjausjärjestelmiin ja julkisen sektorin suoritusmittaukseen liittyvistä tutkimuksista. Tutkielmassa luodaan myös lyhyt katsaus tietojärjestelmiin ja niiden automaatioon sekä syvennytään tarkastelemaan ohjelmistorobotiikkaa, kuten sen hyötyjä ja haasteita, käyttökohteita ja käyttöönottoprosessia tarkemmin.
Tutkimus toteutettiin tapaus- ja toimintatutkimuksena. Aineisto kerättiin case-organisaation, Verohallinnon, esimiesten ryhmähaastatteluilla, kyselyillä ja osallistuvalla havainnoinnilla. Ohjelmistorobotin käyttöönottoprosessia tarkasteltiin case-organisaatiossa toteutetussa kokeilussa, jossa Verohallinnon diagnostisen ohjausjärjestelmän raportointi automatisoitiin ohjelmistorobotiikalla. Varsinainen tutkimusperiodi oli kahdeksan kuukauden pituinen, lokakuusta 2018 toukokuuhun 2019.
Tutkimuksen havainnot vahvistivat käsitystä ohjelmistorobotiikan aiemmin raportoiduista hyödyistä ja haasteista, minkä lisäksi tutkimuksessa havaittiin uusia näkökuomia ohjelmistorobotiikan käyttöönottoprosessin hyötyihin ja haasteisiin liittyen. Tutkimuksella saavutettiin myös uutta tietoa kolmannen tahon omistamien ohjausjärjestelmien automatisoinnista ohjelmistorobotiikalla. Tutkimustulosten perusteella voidaan päätellä, että ohjelmistorobotiikka sopii muodollisten diagnostisten ohjausjärjestelmien automaatiomuodoksi tiettyjen edellytysten täyttyessä. Sen sijaan interaktiiviseen ohjaukseen ohjelmistorobotiikka ei sovi. Tutkimuksessa korostui myös ohjausjärjestelmien kokonaisuuden huomioimisen merkitys yksittäistenkin ohjausjärjestelmien automatisoinnissa.