Suullinen selittäminen matemaattisen ongelmanratkaisun tukena
Viitala, Susanna (2019-05-31)
Suullinen selittäminen matemaattisen ongelmanratkaisun tukena
Viitala, Susanna
(31.05.2019)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2019061220264
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2019061220264
Tiivistelmä
Tässä kirjallisuuskatsauksessa pyritään kartoittamaan suullisen selittämisen hyötyjä matematiikan oppimisessa ja ongelmanratkaisuprosessin aikana oppilaan ja opettajan kannalta. Lisäksi tarkastellaan selityksen laadun vaikutusta oppimiseen ja suullista selittämistä kohtaan esitettyä kritiikkiä.
Esiteltyjen tutkimusten perusteella ongelmanratkaisuprosessin aikainen suullinen selittäminen vaikuttaa edistävän oppimista sekä perustehtävien että soveltavien tehtävien osalta. Kaikenlainen selittäminen ei kuitenkaan ole hyödyllistä, vaan selitysten pitäisi perustua päättelyyn ja perusteluun eikä pinnallisiin ajatuksiin. Selittäminen on pelkkää ääneen ajattelua tehokkaampaa ja sitä kannattaa harjoitella mahdollisimman hyvien oppimistulosten saavuttamiseksi. Itse luodun ratkaisun selittäminen voi kuormittaa proseduraalista muistia ja heikentää selittämisen hyötyä. Sen sijaan valmiin esimerkkiratkaisun selittäminen on itse luodun ratkaisun selittämistä tehokkaampaa ja myös väärien ratkaisujen selittämistä kannattaa hyödyntää opiskelussa.
Suullisella selittämisellä voidaan tuoda monipuolisuutta myös arviointiin. Suullinen arviointitilanne voi olla tehokas oppimistilanne, jossa palautetta voidaan antaa välittömästi ja myös opettaja voi selvittää oppilaan todellisen taitotason ja muokata sen avulla myös omaa opetustyötään. Muille selittäminen auttaa oppilasta täsmentämään ja jäsentämään omaa ajatteluaan ja näin kehittämään omia ratkaisustrategioitaan. Lisäksi muut oppilaat hyötyvät toisten ratkaisustrategioiden kuuntelemisesta ja voivat reflektoida omaa ajatteluaan.
Oleellista suullisessa selittämisessä ei ole itse selityksen luominen, vaan ajattelun muuttaminen prosessiorientoituneeksi ja selityksen ymmärtäminen. Selittäminen voi kuitenkin auttaa muuttamaan ajattelua ja suullisella ilmaisulla oppilaan todellisesta ymmärryksen tasosta saadaan arvokasta tietoa.
Esiteltyjen tutkimusten perusteella ongelmanratkaisuprosessin aikainen suullinen selittäminen vaikuttaa edistävän oppimista sekä perustehtävien että soveltavien tehtävien osalta. Kaikenlainen selittäminen ei kuitenkaan ole hyödyllistä, vaan selitysten pitäisi perustua päättelyyn ja perusteluun eikä pinnallisiin ajatuksiin. Selittäminen on pelkkää ääneen ajattelua tehokkaampaa ja sitä kannattaa harjoitella mahdollisimman hyvien oppimistulosten saavuttamiseksi. Itse luodun ratkaisun selittäminen voi kuormittaa proseduraalista muistia ja heikentää selittämisen hyötyä. Sen sijaan valmiin esimerkkiratkaisun selittäminen on itse luodun ratkaisun selittämistä tehokkaampaa ja myös väärien ratkaisujen selittämistä kannattaa hyödyntää opiskelussa.
Suullisella selittämisellä voidaan tuoda monipuolisuutta myös arviointiin. Suullinen arviointitilanne voi olla tehokas oppimistilanne, jossa palautetta voidaan antaa välittömästi ja myös opettaja voi selvittää oppilaan todellisen taitotason ja muokata sen avulla myös omaa opetustyötään. Muille selittäminen auttaa oppilasta täsmentämään ja jäsentämään omaa ajatteluaan ja näin kehittämään omia ratkaisustrategioitaan. Lisäksi muut oppilaat hyötyvät toisten ratkaisustrategioiden kuuntelemisesta ja voivat reflektoida omaa ajatteluaan.
Oleellista suullisessa selittämisessä ei ole itse selityksen luominen, vaan ajattelun muuttaminen prosessiorientoituneeksi ja selityksen ymmärtäminen. Selittäminen voi kuitenkin auttaa muuttamaan ajattelua ja suullisella ilmaisulla oppilaan todellisesta ymmärryksen tasosta saadaan arvokasta tietoa.