Korkean rakentamisen rationaliteetit suomalaisissa kaupungeissa
Mäenpää, Mira (2019-05-23)
Korkean rakentamisen rationaliteetit suomalaisissa kaupungeissa
Mäenpää, Mira
(23.05.2019)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2019060719554
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2019060719554
Tiivistelmä
Korkeat rakennukset avaavat mahdollisuuksia kasvattaa kaupunkikuvan visuaalista
mieleenpainuvuutta. Korkea rakentaminen on kasvattanut merkitystään osana kaupunkien
uusliberaalia muutosta yrityksenkaltaisiksi toimijoiksi. Kaupungit pyrkivät erottautumaan
muista kaupungeista, mutta toisaalta ne käyttävät erottautumiseen samanlaisia keinoja.
Maailmanlaajuinen korkean rakentamisen trendi on näkyvissä myös suomalaisten kaupunkien
kaupunkikuvassa. Korkean rakennuksen noustessa kaupunkiin, tulee siitä näyttävä osa
kaupunkimaisemaa. Jotta rakennus saisi laajan hyväksynnän, on sen taustalla vaikuttava
kattavat perustelut eli rationaliteetit. Tässä tutkielmassa tutkitaan suomalaisen korkean
rakentamisen nykytilaa, korkean rakentamisen rationaliteetteja sekä tulevaisuuden ihanteita.
Tutkimusaineistona käytetään paikkatietoaineistoa suomalaisista vähintään 50-metrisistä
rakennuksista, seitsemän suomalaisen kaupungin korkean rakentamisen selvitystöitä sekä
kolmen suurimman korkean rakentamisen kaupungin asiantuntijahaastatteluja.
Paikkatietoaineistoa tutkittiin vyöhykeanalyysin avulla ja selvitystöiden sekä
asiantuntijahaastatteluiden käsittelyyn käytettiin teorialähtöistä sisällönanalyysiä. Tutkielman
teon aikoihin Suomessa oli valmistunut runsaat 50 vähintään 50-metristä rakennusta 15 eri
kaupungissa ympäri Suomen. Suurin osa rakennuksista jää korkeudeltaan alle 70 metriin.
Yleisiä ominaisuuksia suomalaiselle korkealle rakentamiselle ovat asuinkäyttö ja sijainti
liikenneväylien, vesistöjen tai muiden korkeiden rakennusten lähellä. Suomalaisen korkean
rakentamisen taloudelliset, ekologiset ja imagolliset rationaliteetit liittyvät kaupunkien
kasvuun varautumiseen, tiiviin kaupunkirakenteen hyötyihin sekä keskustamaisten alueiden
maamerkkimäiseen paikantamiseen. Korkeaa rakentamista voidaan käyttää keinona tiivistää
kaupunkirakennetta, mutta pistemäisen maankäytön tehokkuuden lisäksi on huomioitava,
miten rakennuksen ympäristössä maa-alaa käytetään. Korkeat rakennukset sopivatkin
esimerkiksi kaupunkien muutos- ja täydennysalueille, joissa ympäristö muuttuu rakennuksen
mukana. Näyttävälle korkealle rakennukselle on tärkeää saavuttaa positiivinen imago, sillä
sen avulla saadaan taloudellista hyötyä sekä rakennus- että aluekohtaisesti. Saavuttaakseen
positiivisen imagon, on korkean rakentamisen hankkeen onnistuttava monesta eri
näkökulmasta. Esimerkiksi sopiva sijainti ja korkealle rakentamiselle tyypillisiin vaikutuksiin,
kuten liikenteen ja tuulisuuden kasvuun varautuminen ovat hankkeen onnistumiseen
vaikuttavia tekijöitä. On kuitenkin muistettava, ettei hankkeen positiivinen imago ole aina
kontrolloitavissa. Vertikaalisen luonteensa ja silmiinpistävyytensä vuoksi korkean
rakentamisen sopivuutta perinteisesti matalaan suomalaiseen kaupunkikuvaan on harkittava
erityisen perusteellisesti.
mieleenpainuvuutta. Korkea rakentaminen on kasvattanut merkitystään osana kaupunkien
uusliberaalia muutosta yrityksenkaltaisiksi toimijoiksi. Kaupungit pyrkivät erottautumaan
muista kaupungeista, mutta toisaalta ne käyttävät erottautumiseen samanlaisia keinoja.
Maailmanlaajuinen korkean rakentamisen trendi on näkyvissä myös suomalaisten kaupunkien
kaupunkikuvassa. Korkean rakennuksen noustessa kaupunkiin, tulee siitä näyttävä osa
kaupunkimaisemaa. Jotta rakennus saisi laajan hyväksynnän, on sen taustalla vaikuttava
kattavat perustelut eli rationaliteetit. Tässä tutkielmassa tutkitaan suomalaisen korkean
rakentamisen nykytilaa, korkean rakentamisen rationaliteetteja sekä tulevaisuuden ihanteita.
Tutkimusaineistona käytetään paikkatietoaineistoa suomalaisista vähintään 50-metrisistä
rakennuksista, seitsemän suomalaisen kaupungin korkean rakentamisen selvitystöitä sekä
kolmen suurimman korkean rakentamisen kaupungin asiantuntijahaastatteluja.
Paikkatietoaineistoa tutkittiin vyöhykeanalyysin avulla ja selvitystöiden sekä
asiantuntijahaastatteluiden käsittelyyn käytettiin teorialähtöistä sisällönanalyysiä. Tutkielman
teon aikoihin Suomessa oli valmistunut runsaat 50 vähintään 50-metristä rakennusta 15 eri
kaupungissa ympäri Suomen. Suurin osa rakennuksista jää korkeudeltaan alle 70 metriin.
Yleisiä ominaisuuksia suomalaiselle korkealle rakentamiselle ovat asuinkäyttö ja sijainti
liikenneväylien, vesistöjen tai muiden korkeiden rakennusten lähellä. Suomalaisen korkean
rakentamisen taloudelliset, ekologiset ja imagolliset rationaliteetit liittyvät kaupunkien
kasvuun varautumiseen, tiiviin kaupunkirakenteen hyötyihin sekä keskustamaisten alueiden
maamerkkimäiseen paikantamiseen. Korkeaa rakentamista voidaan käyttää keinona tiivistää
kaupunkirakennetta, mutta pistemäisen maankäytön tehokkuuden lisäksi on huomioitava,
miten rakennuksen ympäristössä maa-alaa käytetään. Korkeat rakennukset sopivatkin
esimerkiksi kaupunkien muutos- ja täydennysalueille, joissa ympäristö muuttuu rakennuksen
mukana. Näyttävälle korkealle rakennukselle on tärkeää saavuttaa positiivinen imago, sillä
sen avulla saadaan taloudellista hyötyä sekä rakennus- että aluekohtaisesti. Saavuttaakseen
positiivisen imagon, on korkean rakentamisen hankkeen onnistuttava monesta eri
näkökulmasta. Esimerkiksi sopiva sijainti ja korkealle rakentamiselle tyypillisiin vaikutuksiin,
kuten liikenteen ja tuulisuuden kasvuun varautuminen ovat hankkeen onnistumiseen
vaikuttavia tekijöitä. On kuitenkin muistettava, ettei hankkeen positiivinen imago ole aina
kontrolloitavissa. Vertikaalisen luonteensa ja silmiinpistävyytensä vuoksi korkean
rakentamisen sopivuutta perinteisesti matalaan suomalaiseen kaupunkikuvaan on harkittava
erityisen perusteellisesti.