Osallisuuden menetelmät ja tasot taidemuseossa: Osallisuus HAM Helsingin taidemuseossa
Raivio, Nanne (2019)
Raivio, Nanne
2019
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2019051315397
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2019051315397
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tavoitteena oli selventää millaisia osallisuuden menetelmiä HAM Helsingin taidemuseossa on käytössä yleisön osallisuuden edistämiseksi. Toinen konkreettinen tavoite oli kehittää malli, jonka avulla voidaan tarkastella sitä minkä tasoista osallisuutta HAMin menetelmät edustavat ja jonka avulla niitä voidaan analysoida. Pyrkimyksenä oli näillä keinoin tehdä osallisuudesta luonteva ja pysyvä osa sisältöjen suunnittelua HAMissa ja saada erilaisille yleisöille tarjolle eri tasoisia osallisuuden ja osallistumisen tapoja. Samalla lisätään henkilökunnan keskuudessa myös tietoutta osallisuudesta, sen merkityksestä, tasoista ja sanastosta.
Opinnäytetyö on kehitystyö, jonka lähestymistapana on tapaustutkimus, jossa tapauksena on osallisuus taidemuseossa. Koska tavoitteena oli myös luoda malli, jolla pyritään kehittämään tutkimuksen kohteena olevaa osallisuutta museossa, lähestymistapana on lisäksi konstruktiivinen tutkimus. Opinnäytetyön teoreettinen viitekehys rakentuu osallisuuden, osallistamisen ja osallistumisen käsitteiden ympärille, kontekstina erityisesti taide ja taidemuseot.
Työn tilaaja HAM on osa Helsingin kaupungin Kulttuurin ja vapaa-ajan toimialaa. HAMin toimintaa säätelee Helsingin kaupunkistrategia, joka tällä hetkellä ulottuu vuoteen 2021 saakka. Siinä on kaupunkilaisten osallisuuden edistäminen nostettu esille monessa kohtaa. Myös HAMin profiili museona on yleisölähtöinen ja siksi osallisuuden menetelmien lähempi tarkastelu tuntui tarpeelliselta.
Tarkastelun kohteena oli HAMin erilaisia osallisuuden menetelmiä vuosilta 2015−19 kuten osallistavia taideteoksia, asiakaskokemuksen kehittämisen välineitä ja tapoja sekä yleisötyön projekteja ja tuotteita. Tutkimuksessa määritellään työntekijän näkökulmasta näiden menetelmien osallisuutta ja niiden tasoja.
Opinnäytetyön tuotoksena syntyi HAMille malli, jonka avulla museon henkilökunta voi kehittää osallisuuden menetelmiä. Mallissa luokitellaan menetelmiä neljään eri osallisuuden tasoon alkaen sellaisesta toiminnasta, jossa museolla on eniten valtaa suunnittelussa ja yleisö on pääosin vastaanottajana, ja päättyen sellaiseen toimintaan, jossa yleisö itse suunnittelee ja järjestää toiminnan ja museo tarjoaa lähinnä puitteet. Mallissa tarkastellaan osallisuuden menetelmiä viiden eri kysymyksen kautta: millä tavoin museo sitoutuu yleisöjen sitouttamiseen, kuinka paljon museo kontrolloi yleisöjen osallistumista, millainen suhde museolla on osallistujiin (vuorovaikutus), keitä museo haluaa osallistaa ja kuinka paljon museo haluaa käyttää suunnitteluun ja toimintaan? Malli on suunniteltu HAMille, mutta se soveltuu myös muille taidemuseoille.
Museossa ei ole pakko osallistua eikä sitoutua pitkiin projekteihin, mutta mahdollisuus sellaiseen yleisöllä tulisi olla. Museoiden onkin tärkeää toiminnassaan muistaa, että eritasoisille osallisuuden ja osallistumisen tarpeille on tarjolla vaihtoehtoja. Osallisuutta arvioiva malli voi olla hyvä apu tässä työssä.
Opinnäytetyö on kehitystyö, jonka lähestymistapana on tapaustutkimus, jossa tapauksena on osallisuus taidemuseossa. Koska tavoitteena oli myös luoda malli, jolla pyritään kehittämään tutkimuksen kohteena olevaa osallisuutta museossa, lähestymistapana on lisäksi konstruktiivinen tutkimus. Opinnäytetyön teoreettinen viitekehys rakentuu osallisuuden, osallistamisen ja osallistumisen käsitteiden ympärille, kontekstina erityisesti taide ja taidemuseot.
Työn tilaaja HAM on osa Helsingin kaupungin Kulttuurin ja vapaa-ajan toimialaa. HAMin toimintaa säätelee Helsingin kaupunkistrategia, joka tällä hetkellä ulottuu vuoteen 2021 saakka. Siinä on kaupunkilaisten osallisuuden edistäminen nostettu esille monessa kohtaa. Myös HAMin profiili museona on yleisölähtöinen ja siksi osallisuuden menetelmien lähempi tarkastelu tuntui tarpeelliselta.
Tarkastelun kohteena oli HAMin erilaisia osallisuuden menetelmiä vuosilta 2015−19 kuten osallistavia taideteoksia, asiakaskokemuksen kehittämisen välineitä ja tapoja sekä yleisötyön projekteja ja tuotteita. Tutkimuksessa määritellään työntekijän näkökulmasta näiden menetelmien osallisuutta ja niiden tasoja.
Opinnäytetyön tuotoksena syntyi HAMille malli, jonka avulla museon henkilökunta voi kehittää osallisuuden menetelmiä. Mallissa luokitellaan menetelmiä neljään eri osallisuuden tasoon alkaen sellaisesta toiminnasta, jossa museolla on eniten valtaa suunnittelussa ja yleisö on pääosin vastaanottajana, ja päättyen sellaiseen toimintaan, jossa yleisö itse suunnittelee ja järjestää toiminnan ja museo tarjoaa lähinnä puitteet. Mallissa tarkastellaan osallisuuden menetelmiä viiden eri kysymyksen kautta: millä tavoin museo sitoutuu yleisöjen sitouttamiseen, kuinka paljon museo kontrolloi yleisöjen osallistumista, millainen suhde museolla on osallistujiin (vuorovaikutus), keitä museo haluaa osallistaa ja kuinka paljon museo haluaa käyttää suunnitteluun ja toimintaan? Malli on suunniteltu HAMille, mutta se soveltuu myös muille taidemuseoille.
Museossa ei ole pakko osallistua eikä sitoutua pitkiin projekteihin, mutta mahdollisuus sellaiseen yleisöllä tulisi olla. Museoiden onkin tärkeää toiminnassaan muistaa, että eritasoisille osallisuuden ja osallistumisen tarpeille on tarjolla vaihtoehtoja. Osallisuutta arvioiva malli voi olla hyvä apu tässä työssä.