Muninta- ja kuoriutumisjärjestyksen vaikutus kirjosiepon poikasten painon kehitykseen
Ojala, Ville (2019-04-11)
Muninta- ja kuoriutumisjärjestyksen vaikutus kirjosiepon poikasten painon kehitykseen
Ojala, Ville
(11.04.2019)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2019050914902
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2019050914902
Tiivistelmä
Monet linnut aloittavat haudonnan jo ennen kuin kaikki munat on munittu. Tämä johtaa viimeisenä munittujen munien kuoriutumiseen myöhemmin, eli kuoriutumisen asynkroniaan. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, miten muninta- ja kuoriutumisjärjestys vaikuttavat kirjosiepon (Ficedula hypoleuca) poikasten painon kehitykseen pesäpoikasaikana. Toissijaiseksi tavoitteeksi tutkimuksen aikana muodostui selvittää näiden tekijöiden vaikutus poikasten kuolleisuuteen. Aineisto kerättiin touko - heinäkuussa 2018 Ruissalossa, jossa sijaitsee Turun yliopiston kasvitieteellinen puutarha ja sen lähialueilla Turun yliopiston ylläpitämät linnunpöntöt. Pesimäkauden alettua linnunpönttöjä seurattiin säännöllisesti. Pönttöjä, joissa havaittiin kirjosiepon pesän alku, seurattiin tarkemmin. Munat merkittiin numerolla munintajärjestyksen mukaisesti ja siirrettiin muninnan aikana tekopesään. Oikeasta pesästä siirretyt munat korvattiin valemunilla. Muninnan loputtua, suoritettiin kuoriutumisjärjestyksen manipulaatio seuraavana päivänä. Pesät jaettiin kolmeen kokeelliseen ryhmään seuraavanlaisesti: I) Käänteinen ryhmä, jossa kaksi ensimmäisenä munittua munaa sijoitettiin takaisin pesään päivää myöhemmin, II) Luonnontilainen ryhmä, jossa kaksi viimeisenä munittua munaa sijoitettiin takaisin pesään päivää myöhemmin, III) Synkroninen ryhmä, jossa kaikki munat sijoitettiin pesään samaan aikaan. Ensimmäisenä kuoriutuneet poikaset merkittiin nyppimällä varovasti selkäuntuvat pois. Poikaset punnittiin 5. ja 12. päivän iässä. Poikasista 12. päivään mennessä parhaiten olivat kasvaneet käänteisen ryhmän jälkimmäisinä munitut, mutta ensimmäisinä kuoriutuneet poikaset, sekä synkronisen ryhmän poikaset. Selkeästi heikoiten olivat kasvaneet käänteisen ryhmän ensimmäisinä munitut poikaset, jotka oli laitettu kuoriutumaan viimeisenä. Havaitsin, että ikä, muninta- ja kuoriutumisjärjestys sekä näiden tekijöiden yhdysvaikutus olivat merkitseviä tekijöitä poikasten painon kannalta. Myös pesyeen kuoriutumisajankohta vaikutti poikasten painoon. Tulosten perusteella aikaisempi kuoriutumisjärjestys ja myöhäisempi munintajärjestys tuovat yksilölle kilpailuedun kasvuun nähden. Luonnontilaisessa ryhmässä poikasten painojen välillä ei ollut juurikaan eroja, sillä tässä ryhmässä poikasilla oli jompikumpi etu, kuten luonnontilaisessakin pesyeessä. Tulevissa tutkimuksissa tulisikin pyrkiä selvittämään, miksi kirjosiepot tekevät poikueen kuoriutumisesta asynkronisen, ja kuitenkin pyrkivät kompensoimaan kasvua viimeisinä kuoriutuneissa poikasissa. Syyksi tähän on arveltu esimerkiksi sitä, että pesintätilanteen muuttuessa huonommaksi, ainakin osa pesyeen yksilöistä selviytyisi hengissä.