Visuaalisesti tuotetun inhon vaikutus moraaliarvostelmiin
Härkönen, Johanna (2019-04-29)
Visuaalisesti tuotetun inhon vaikutus moraaliarvostelmiin
Härkönen, Johanna
(29.04.2019)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2019050214006
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2019050214006
Tiivistelmä
Moraalipsykologiassa on pitkään ollut vallalla rationaalinen lähestymistapa, kun käsitellään sitä, miten ihmiset tekevät moraaliarvostelmia. Viime vuosikymmeninä on kuitenkin noussut mielenkiinto tunteiden mahdollisesta vaikutuksesta moraaliarvostelmiin. Inho on evoluution myötä syntynyt tunne, jonka tarkoituksena on estää haitallisten aineiden pääsy elimistöön, mutta se on kuitenkin kehittynyt ajan saatossa myös moraaliseksi tunteeksi. Se, minkälaisiin tekoihin ja kuinka voimakkaasti inho vaikuttaa, on epäselvää. Tässä tutkimuksessa mielenkiinnon kohteena on inhon vaikutus moraaliarvostelmiin sekä väärissä että neutraaleissa teoissa. Inhon vaikutuksesta moraaliarvostelmiin on olemassa kaksi hypoteesia: amplifikaatio- ja moralisaatiohypoteesi. Aiemmissa tutkimuksissa on saatu tukea amplifikaatiohypoteesille, mikä tarkoittaa sitä, että inhon on havaittu voimistavan arvioita moraalisesti vääristä teoista. Sen sijaan moralisaatiohypoteesille, jonka mukaan inho vaikuttaisi arvioihin myös neutraaleissa teoissa, on saatu vasta alustavaa näyttöä. Tutkimukseen osallistui 510 koehenkilöä internetissä. Tutkimus tehtiin kyselylomakkeiden avulla, jotka sisälsivät joko inhottavia tai neutraaleita videoita sekä vääriä että neutraaleita arvioitavia arkipäiväisiä tekoja. Vinoutuneen sukupuolijakauman takia lopullisiin analyyseihin päätyi 450 suomalaista naista. Videoilla aiheutettu inhomanipulaatio oli tehokas; keinotekoisesti tuotetun inhon havaittiin saavan koehenkilöt arvioimaan vääriä tekoja voimakkaammin moraalittomiksi. Inholla ei kuitenkaan havaittu vaikutusta neutraaleihin tekoihin. Inhon vaikutus vääriin tekoihin säilyi, vaikka kontrolloitiin sosioekonomisen statuksen ja poliittisen suuntauksen vaikutus, joiden on havaittu aiemmissa tutkimuksissa vaikuttavan moraaliarvostelmiin. Tulosten perusteella voidaan päätellä, että inho vaikuttaa jo valmiiksi vääriin tekoihin siten, että inhon vaikutuksen alaisena teot arvioidaan enemmän vääriksi kuin inhon tunteen puuttuessa. Inho ei kuitenkaan saa moralisoimaan neutraaleja tekoja. Tutkimuksessa saatiin siis tukea amplifikaatiohypoteesille, mutta ei moralisaatiohypoteesille. Koska tutkimuksiin osallistui vain suomalaisia naisia, yleistyksiä voidaan tehdä vain suomalaisista naisista.