Polarisaatiosta ja keskiluokan kuihtumisesta
Riihelä, Marja; Tuomala, Matti (2019-04-12)
Lataukset:
Riihelä, Marja
Tuomala, Matti
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Eläketurvakeskus, Kelan tutkimus ja Tampereen yliopiston yhteiskuntatieteiden tiedekunta
12.04.2019
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2019041011819
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2019041011819
Kuvaus
nonPeerReviewed
Tiivistelmä
Työmarkkinoilla tapahtuvasta polarisaatiosta eli teknologisen kehityksen (automaatio, robotisaatio, tekoäly) aiheuttamasta rutiiniluontoisten töiden vähentymistä on puhuttu pitkään. Tämän seurauksena työllisyys tulisi kasvamaan sekä paremmin palkatuissa ja enemmän koulusta vaativissa töissä että matalapalkkaisissa palveluammateissa. Carl Frey ja Michael Osborne (2017) Oxfordin yliopistosta väittävät paljon Suomessakin huomiota saaneessa ennusteessaan, että Yhdysvalloissa lähes puolet työpaikoista tulee korvautumaan parissa vuosikymmenessä roboteilla ja tekoälyllä. Konsulttiyhtiö Ernst & Young taas veikkasi, että yli viidesosa Suomen työpaikoista tullaan automatisoimaan viidessä vuodessa. Keskipalkkaisten rutiinitehtävien väheneminen koskisi myös koulutettuja ryhmiä. Rutiinitöiden katoamisen on nähty vaikuttavan etenkin keskiluokkaan, joka tottui aiemmin vakaisiin työsuhteisiin. Onko Suomessa nyt jo nähtävissä tällaista kehitystä? Tutkimukseen perustuen tiedämme, että Suomessa työllisyys on jo polarisoitunut eli keskipalkkaisten työpaikkojen ja rutiinitöiden osuus on vähentynyt (Böckerman & Vainiomäki 2014; Böckerman & al. 2016; Maczulskij & Kauhanen 2017). Miten tulonjakotutkimuksen keinoin voimme arvioida, onko polarisaatiota ja keskiluokan kuihtumista tapahtunut tuloissa, kulutusmenoissa ja varallisuudessa.
Tutkimusteema
Sosiaaliturva, verotus ja tulonjako
Avainsanat
polarisaatio, työllisyys, tekoäly, matalapalkka-ammatit, robotti, rutiinitehtävät, automatisointi, keskiluokka