Eurooppa-pelin pedagogisen käytettävyyden testaus : design-tutkimus alakoulun oppimisympäristössä
Erkkilä, Markus; Kivioja, Ari (2019-02-27)
Eurooppa-pelin pedagogisen käytettävyyden testaus : design-tutkimus alakoulun oppimisympäristössä
Erkkilä, Markus
Kivioja, Ari
(27.02.2019)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2019032710156
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2019032710156
Tiivistelmä
Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, minkälainen valmistamamme Eurooppa-peli oli pedagogiselta käytettävyydeltään alakoulun oppimisympäristössä. Määrittelemme käytettävyyden muodostuvan tuotteen, käyttäjän sekä ympäristön välisestä vuorovaikutuksesta, joita tarkastelemme pedagogisen käytettävyyden kriteeristön mukaisesti. Tähän kriteeristöön kuuluvat kymmenen eri kriteeriä: toiminta oppijan ehdoilla, oppijan aktiivisuus, yhteistoiminnallinen oppiminen, tavoitteellisuus, soveltuvuus, lisäarvo, motivaatio, aiemman tietämisen arvostus, joustavuus sekä palaute.
Tutkimuksen taustalla on vuonna 2016 alkanut Eurooppa-pelin käyttäjälähtöinen tuotesuunnitteluprosessi, jossa lähdimme suunnittelemaan oppimispeliä 5.–6.-luokkalaisille. Eurooppa-peli on perinteinen lautapeli, jossa on tarkoitus liikkua Euroopassa ja valloittaa alueita vastaamalla oikein Eurooppaan liittyviin kysymyksiin.
Tämä tutkimus toteutettiin design-tutkimuksena, joka on edennyt toiseen design-sykliin. Tutkimuksessa käytettiin toisen vaiheen prototyyppiä Eurooppa-pelistä, joka on kandidaatintutkielman ensimmäisen syklin pohjalta kehitelty versio. Tutkimukseen osallistui alakoulun kuudennen luokan oppilaita (n=19) sekä luokanopettaja (n=1).
Design-tutkimus toteutettiin käytettävyystutkimuksena, jossa käytettiin monimenetelmällistä triangulaatiota. Triangulaatio muodostui kyselylomakkeesta, havainnoinnista sekä haastattelusta. Tutkimuksen aineisto litteroitiin NVivo-ohjelmalla ja analysoitiin teorialähtöisen sisällönanalyysin keinoin.
Tutkimustulokset osoittivat, että Eurooppa-pelissä on vielä kehitettävää, mikäli se halutaan tuoda alakoulun oppimisympäristöön. Kysymykset koettiin haastaviksi ja kysymysten tulisi olla monipuolisempia, enemmän opetussuunnitelmaan pohjautuvia, aiempaan tietämykseen perustuvia sekä enemmän arkeen ja työelämään liittyviä. Käytettävyyden ongelmia löytyi myös pelin yksinkertaisuudesta, visualisuudesta sekä pelin antamasta välittömästä palautteesta. Johtopäätöksinä kehitettiin ratkaisuja näihin käytettävyyden ongelmiin sekä todettiin, että peli soveltuu tällaisenaan enemmän yläkouluun. Jatkossa pitäisi tehdä selkeämpi päätös siitä, halutaanko Eurooppa-peli tuoda oppimispeliksi kouluun vai seurapeliksi lautapelimarkkinoille.
Tutkimuksen taustalla on vuonna 2016 alkanut Eurooppa-pelin käyttäjälähtöinen tuotesuunnitteluprosessi, jossa lähdimme suunnittelemaan oppimispeliä 5.–6.-luokkalaisille. Eurooppa-peli on perinteinen lautapeli, jossa on tarkoitus liikkua Euroopassa ja valloittaa alueita vastaamalla oikein Eurooppaan liittyviin kysymyksiin.
Tämä tutkimus toteutettiin design-tutkimuksena, joka on edennyt toiseen design-sykliin. Tutkimuksessa käytettiin toisen vaiheen prototyyppiä Eurooppa-pelistä, joka on kandidaatintutkielman ensimmäisen syklin pohjalta kehitelty versio. Tutkimukseen osallistui alakoulun kuudennen luokan oppilaita (n=19) sekä luokanopettaja (n=1).
Design-tutkimus toteutettiin käytettävyystutkimuksena, jossa käytettiin monimenetelmällistä triangulaatiota. Triangulaatio muodostui kyselylomakkeesta, havainnoinnista sekä haastattelusta. Tutkimuksen aineisto litteroitiin NVivo-ohjelmalla ja analysoitiin teorialähtöisen sisällönanalyysin keinoin.
Tutkimustulokset osoittivat, että Eurooppa-pelissä on vielä kehitettävää, mikäli se halutaan tuoda alakoulun oppimisympäristöön. Kysymykset koettiin haastaviksi ja kysymysten tulisi olla monipuolisempia, enemmän opetussuunnitelmaan pohjautuvia, aiempaan tietämykseen perustuvia sekä enemmän arkeen ja työelämään liittyviä. Käytettävyyden ongelmia löytyi myös pelin yksinkertaisuudesta, visualisuudesta sekä pelin antamasta välittömästä palautteesta. Johtopäätöksinä kehitettiin ratkaisuja näihin käytettävyyden ongelmiin sekä todettiin, että peli soveltuu tällaisenaan enemmän yläkouluun. Jatkossa pitäisi tehdä selkeämpi päätös siitä, halutaanko Eurooppa-peli tuoda oppimispeliksi kouluun vai seurapeliksi lautapelimarkkinoille.