Kiintiönuoria vai oikeasti osallisia?
Syrjäytymisvaarassa olevat ja syrjityt nuoret kokevat helposti itsensä muita vähäpätöisemmiksi, mikä voi heikentää osallistumista ja halua vaikuttaa. Tämän vuoksi osallistumiseen ja vaikuttamiseen täytyy rohkaista ja kannustaa. Nuorten kevyet palvelupolut – 3X10D -hanke tiivisti suosituksia ja vaatimuksia siitä, miten palveluissa voitaisiin kuulla paremmin nuorten mielipiteitä.
Moni nuori kokee pakottamista eri palveluissa. Sen vuoksi osallistumisen ja omien näkemysten kertomisen vapaaehtoisuus on tärkeää. Mitä vaivattomampaa osallistuminen nuorelle on, sen todennäköisempää on mukaan lähteminen. Tiedon kerääjän on siis jalkauduttava nuorten pariin.
Keskustelut vastaamaan nuorten tarpeita
Keskustelujen sisällön täytyy olla nuorille merkityksellistä. Nuorilla on suuri tarve saada keskustella vertaistensa kanssa elämään liittyvistä vaikeuksista ja kokonaishyvinvoinnin kannalta tärkeistä kysymyksistä. Yleisiä tuen tarpeita selvitettäessä ryhmäkeskustelut toimivat yksilökeskusteluja paremmin, ja ne on helpompi toteuttaa.
Nuorilla on tarve keskustella vertaistensa kanssa elämään liittyvistä vaikeuksista.
Nuorille esitettäviä kysymyksiä pitää miettiä etukäteen ja pohtia, kuinka selittäisi ne nuorelle selkeästi ja ammattitermejä välttäen. Kuitenkaan kaikkea ei voi ennakoida ja suunnitella, joten tarvitaan myös spontaania heittäytymistä ja tilanteenmukaista toimintaa.
Nuorten kevyet palvelupolut – 3X10D -hankkeessa keskustelujen pohjana käytettiin 3X10D-elämänlaatumittaria. Se antoi käytyihin keskusteluihin selkeän rakenteen, jota nuoret tuntuivat kaipaavan omien ajatustensa suuntaamiseen.
Turvallinen tila ja luottamuksellinen ilmapiiri
Keskustelutilan on oltava riittävän suuri, rauhallinen, muokattavissa rentoon oleskeluun ja suljettavissa. Ohjaajan on muokattava tilat sellaisiksi, että niissä on turvallista olla ja keskustella.
On tärkeää, että nuorille kerrotaan, että keskustelut ovat luottamuksellisia eivätkä johda seurauksiin. Kun nuorten ei tarvitse pelätä sanomaansa, eivätkä he koe heikentävänsä mahdollisuuksiaan, ovat myös kertomukset todenmukaisempia.
Ryhmäkeskusteluissa tärkeää on myös vertaistuki. Kun keskustelu on vapaata ja ryhmäläiset luottavat toisiinsa, he uskaltavat tuoda esille aitoja kokemuksia ja kertomuksia. Alussa on kiinnitettävä erityistä huomiota turvallisen ja luottamuksellisen ilmapiirin luomiseen. Kokemusten jakaminen ja syvällisen keskustelun aikaansaaminen vaatii sitä, että nuoret katsovat kokemuksensa arvokkaaksi ja keskustelun arvoiseksi.
Puolueetonta tiedonkerääjää arvostetaan
Nuoret joutuvat vallankäytön kohteeksi useissa eri palveluissa, joissa viranomainen määrää, mihin tulee osallistua. Jos keskusteluun osallistuminen ei ole täysin vapaaehtoista, nuoret eivät välttämättä uskalla kertoa esimerkiksi epäkohdista tai kehittämisajatuksistaan.
Samoin voi käydä, jos nuoret tuntevat olevansa epätasa-arvoisessa asemassa suhteessa keskustelun vetäjään. Jos keskusteluja on vetämässä vaikkapa iältään vanhempi viranomainen tai useampia virallisessa asemassa olevia henkilöitä, saadut vastaukset voivat olla hyvinkin erilaisia kuin tasaveroisemmassa tilanteessa. Romani- ja maahanmuuttajanuoret kokivat vaikutusmahdollisuutensa paremmiksi, mikäli keskustelun vetäjällä oli vaikutusvaltaa.
Työryhmässä olisi myös hyvä olla pikemminkin usea nuori ja muutama ammattilainen kuin toisinpäin.
Tarvitaan kykyä asettua nuoren asemaan
Keskustelujen vetäjä on avainasemassa siinä, kuullaanko nuorten todellisia mielipiteitä. Nuorten kevyet palvelupolut – 3X10D -hankkeessa hyödynnettiin kokemusasiantuntijuutta. Sen myötä nuoret saattoivat kokea keskustelujen vetäjän puhuvan heidän kieltään ja ymmärtävän heidän kertomaansa. Näin voitiin myös vahvistaa luottamusta ja motivoida nuoria kertomaan omia kokemuksiaan.
Jos keskusteluun osallistuminen ei ole vapaaehtoista, nuoret eivät uskalla kertoa epäkohdista.
Keskustelujen vetäjältä vaaditaan empaattisuutta, kykyä asettua nuoren asemaan ja ymmärrystä. Häneltä vaaditaan myös aitoa välittämistä nuoren asioista, jotta nuoret kokevat kokemuksensa ja näkemyksensä arvokkaiksi. Joskus luottamusta voi edistää myös tuomalla esiin omia heikkouksia ja omaa inhimillisyyttä sekä jättämällä korostamatta ammattilaisuutta. Se voi auttaa nuorta kokemaan vertaisuutta ja antaa varmuutta tuoda omia mielipiteitä esiin.
Kerro, mitä vastauksilla tehdään
Jos nuorten mielipiteitä kaivataan, nuorilla pitää olla tieto siitä, mitä tiedolla tehdään ja miten sitä hyödynnetään. Monella nuorella on kokemus, että heidän näkemyksiään ja ehdotuksiaan on kysytty, mutta todellisuudessa mikään ei ole edennyt. Ei riitä, että nuorille painotetaan heidän ajatustensa tärkeyttä, vaan tietojen kerääjän pitää pystyä esittämään konkreettisesti, mitä vastauksilla tehdään.
Nuorille ei tulisi jäädä tunnetta, että heidän näkemyksensä vain valuvat hukkaan. Parasta olisi, jos nuorten ajatukset saataisiin näkyvämmin julkiseen keskusteluun, mutta tällöin täytyy varmistaa, että nuorten oikeus anonymiteettiin säilyy.
Pysyvä osoite: http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201903199224