SMOHJ-opiskelijoiden käsityksiä maisterikurssin akateemisista opintojaksoista
Vuorinen, Kalle (2018)
Vuorinen, Kalle
Johtamisen ja sotilaspedagogiikan laitos
Sotilaspedagogiikka
Sotatieteiden maisteriopiskelijan pro gradu
SMOHJ12
2018
Julkinen
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2018080233318
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2018080233318
Tiivistelmä
Tutkielmassa oli tavoitteena tarkastella lentoupseerin koulutusohjelmassa opiskelevien maisterikurssilaisten käsityksiä maisterikurssin akateemisista opintojaksoista. Tutkimustehtävinä oli selvittää, millaisia asiakokonaisuuksia liitetään työnteon ohessa suoritettaviin akateemisiin opintojaksoihin ja miten työelämäyhteys ilmenee akateemisissa opinnoissa. Lisäksi tutkimustehtävänä oli laatia tyypilliset tarinat onnistuneen, epäonnistuneen, hyödyllisen ja turhan opintojakson suorittamisesta työn ohessa.
Tutkimuslähestymistavaltaan kyseessä on laadullinen tutkimus, jonka taustalla vaikuttaa fenomenologis-hermeneuttinen perinne. Tutkimusaineisto on koottu eläytymismenetelmällä SMOHJ11 SMOHJ16 vuosikurssien opiskelijoilta ja analysoitu teemoittelun ja tyypittelyn avulla.
Teemoittelussa nousivat esiin seuraavat asiakokonaisuudet: 1. opintojakson käytännön järjestelyt ja opintojen sovittaminen työelämään, 2. opintojakson johtaja, 3. opintojakson sisältö ja opintojakson työelämäyhteys, 4. motivaatio, 5. opetus ja 6. opintojakson arviointi ja palaute. Tulosten perusteella ajankäyttö ja aikataulutus aiheuttavat haastetta SMOHJ-opiskelijoille. Käytännön järjestelyt toimivat perustana hyvälle opintojaksolle ja opintojakson johtajalla on merkittävä rooli opintojakson onnistumisessa. Motivaatio linkittyy kaikkiin muihin teemoihin ja opintojakson osa-alueisiin. Opintojen työelämäyhteys jää osittain kyseenalaiseksi - joistain opinnoista voi nähdä olevan hyötyä työelämässä, mutta osassa vastauksista nähdään myös kaikki maisterikurssin opinnot turhina.
Tyyppitarinat laadittiin mahdollisimman laajoina tyyppeinä (ideaalityyppeinä) onnistuneesta, epäonnistuneesta, hyödyllisestä ja turhasta opintojaksosta.
Hyödyllisessä ja turhassa tarinatyypissä keskitytään enemmän opintojakson sisällön kuvaamiseen ja arvosteluun. Näissä tarinatyypeissä myös opintojen työelämäyhteys ilmenee parhaiten. Onnistuneessa ja epäonnistuneessa tarinatyypissä opintojaksoa käsitellään puolestaan laajemmasta näkökulmasta ja esimerkiksi opiskelun aikataulutuksesta ja opintojakson yleisistä järjestelyistä on enemmän huomioita. Opetuksen linjakkuus toteutuu parhaiten onnistuneella ja hyödyllisellä opintojaksolla. Epäonnistuneella opintojaksolla jokin osa-alue opintojakson kokonaisuudesta on epätasapainossa muihin nähden, mikä aiheuttaa opintojakson epäonnistumisen. Turhalla opintojaksolla korostuu opintojakson sisällön merkitys. Asiasisältö tai opetettava aines ei esimerkiksi vastaa kurssin tavoitteita ja saa siten aikaan tunteen opintojakson turhuudesta.
Tutkimuslähestymistavaltaan kyseessä on laadullinen tutkimus, jonka taustalla vaikuttaa fenomenologis-hermeneuttinen perinne. Tutkimusaineisto on koottu eläytymismenetelmällä SMOHJ11 SMOHJ16 vuosikurssien opiskelijoilta ja analysoitu teemoittelun ja tyypittelyn avulla.
Teemoittelussa nousivat esiin seuraavat asiakokonaisuudet: 1. opintojakson käytännön järjestelyt ja opintojen sovittaminen työelämään, 2. opintojakson johtaja, 3. opintojakson sisältö ja opintojakson työelämäyhteys, 4. motivaatio, 5. opetus ja 6. opintojakson arviointi ja palaute. Tulosten perusteella ajankäyttö ja aikataulutus aiheuttavat haastetta SMOHJ-opiskelijoille. Käytännön järjestelyt toimivat perustana hyvälle opintojaksolle ja opintojakson johtajalla on merkittävä rooli opintojakson onnistumisessa. Motivaatio linkittyy kaikkiin muihin teemoihin ja opintojakson osa-alueisiin. Opintojen työelämäyhteys jää osittain kyseenalaiseksi - joistain opinnoista voi nähdä olevan hyötyä työelämässä, mutta osassa vastauksista nähdään myös kaikki maisterikurssin opinnot turhina.
Tyyppitarinat laadittiin mahdollisimman laajoina tyyppeinä (ideaalityyppeinä) onnistuneesta, epäonnistuneesta, hyödyllisestä ja turhasta opintojaksosta.
Hyödyllisessä ja turhassa tarinatyypissä keskitytään enemmän opintojakson sisällön kuvaamiseen ja arvosteluun. Näissä tarinatyypeissä myös opintojen työelämäyhteys ilmenee parhaiten. Onnistuneessa ja epäonnistuneessa tarinatyypissä opintojaksoa käsitellään puolestaan laajemmasta näkökulmasta ja esimerkiksi opiskelun aikataulutuksesta ja opintojakson yleisistä järjestelyistä on enemmän huomioita. Opetuksen linjakkuus toteutuu parhaiten onnistuneella ja hyödyllisellä opintojaksolla. Epäonnistuneella opintojaksolla jokin osa-alue opintojakson kokonaisuudesta on epätasapainossa muihin nähden, mikä aiheuttaa opintojakson epäonnistumisen. Turhalla opintojaksolla korostuu opintojakson sisällön merkitys. Asiasisältö tai opetettava aines ei esimerkiksi vastaa kurssin tavoitteita ja saa siten aikaan tunteen opintojakson turhuudesta.
Kokoelmat
- Opinnäytteet [2348]