Sota muutoksena nuorten sodan ajan komppanian päälliköiden silmin
Terkki, Eero (2018)
Terkki, Eero
Johtamisen ja sotilaspedagogiikan laitos
Johtaminen
Sotatieteiden maisteriopiskelijan pro gradu
Sotatieteiden maisterikurssi 7
2018
Julkinen
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2018080233315
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2018080233315
Tiivistelmä
Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, tulkita ja kuvailla nuorten sodan ajan tehtävään määrättyjen nuorten upseerien käsityksiä omasta johtajuudestaan ja sodan ajan komppanian ilmapiiristä. Päätutkimuskysymys oli ”Millainen muutos sota on johtajuuden näkökulmasta nuorelle sodan ajan komppanian päällikölle?”. Päätutkimuskysymykseen vastattiin kolmen alatutkimuskysymyksen avulla, jotka kysyttiin tutkimusta varten kerätyltä aineistolta.
Tutkimuksen aineisto kerättiin teemoittain rakennetuilla yksilöhaastatteluilla viideltä sodan ajan komppanian päällikön tehtävään sijoitetulta nuorelta upseerilta. Aineiston analysointi toteutettiin fenomenografista tutkimusotetta käyttäen. Fenomenografia on aineistolähtöinen tutkimusote, joka perustuu käsitysten ja kokemusten tutkimiseen ilmiön tutkimisen sijaan.
Fenomenografisen analyysi tuotti tutkimustuloksena viisi kuvauskategoriaa, jotka vastaavat päätutkimuskysymykseen. Tulokset ovat tutkijan johtopäätöksiä aineistosta. Tulosten perusteella komppanian ilmapiiri on muodostumaton ennen kuin komppanian henkilöstö toimii yhdessä. Ilmapiiriin muodostumista ohjaavat komppanian päällikkö, henkilöstö sekä aika, fyysinen sijainti ja komppaniaa koskevat tapahtumat. Toisen näkemyksen mukaan komppanian ilmapiiri on pelokas, jännittynyt ja huolestunut, kun on siirrytty rauhan ajasta sodan aikaan. Ilmapiiriä leimaavat epätietoisuus, lieveilmiöt sekä huolestuneet ajatukset kuolemasta ja tappamisesta.
Komppanian päällikön johtajuuden ei voida sanoa muuttuvan, mutta siinä korostuvat tietyt piirteet. Tulokset osoittivat päällikön korostavan muun muassa rauhallisuuden tavoittelua ja huolenpitoa alaisista. Lisäksi päällikkö tunnistaa oman henkisen kapasiteettinsa rajallisuuden. Tuloksista ilmeni lisäksi johtajuuden päällikkökeskeisyys. Koska päällikkö tuntee suurta vastuuta komppaniasta, hän tekee paljon asioita itse jopa ylikuormittumisen kustannuksella. Päällikkökeskeisessä johtajuudessa ilmenee myös vallankäyttöä ja kurinpitoa toiminnan optimoimiseksi.
Nuorten sodan ajan komppanian päälliköiden käsityksissä esiintyi muutosjohtamisen piirteitä, jotka ovat kaksisuuntaisia ja yhteisöllisyyttä edistäviä. Muutosjohtamisen piirteitä olivat esimerkiksi avoin ja rehellinen kommunikointi sekä molemminpuolisen luottamuksen tavoittelu päällikön ja alaisten välillä.
Tutkimuksen aineisto kerättiin teemoittain rakennetuilla yksilöhaastatteluilla viideltä sodan ajan komppanian päällikön tehtävään sijoitetulta nuorelta upseerilta. Aineiston analysointi toteutettiin fenomenografista tutkimusotetta käyttäen. Fenomenografia on aineistolähtöinen tutkimusote, joka perustuu käsitysten ja kokemusten tutkimiseen ilmiön tutkimisen sijaan.
Fenomenografisen analyysi tuotti tutkimustuloksena viisi kuvauskategoriaa, jotka vastaavat päätutkimuskysymykseen. Tulokset ovat tutkijan johtopäätöksiä aineistosta. Tulosten perusteella komppanian ilmapiiri on muodostumaton ennen kuin komppanian henkilöstö toimii yhdessä. Ilmapiiriin muodostumista ohjaavat komppanian päällikkö, henkilöstö sekä aika, fyysinen sijainti ja komppaniaa koskevat tapahtumat. Toisen näkemyksen mukaan komppanian ilmapiiri on pelokas, jännittynyt ja huolestunut, kun on siirrytty rauhan ajasta sodan aikaan. Ilmapiiriä leimaavat epätietoisuus, lieveilmiöt sekä huolestuneet ajatukset kuolemasta ja tappamisesta.
Komppanian päällikön johtajuuden ei voida sanoa muuttuvan, mutta siinä korostuvat tietyt piirteet. Tulokset osoittivat päällikön korostavan muun muassa rauhallisuuden tavoittelua ja huolenpitoa alaisista. Lisäksi päällikkö tunnistaa oman henkisen kapasiteettinsa rajallisuuden. Tuloksista ilmeni lisäksi johtajuuden päällikkökeskeisyys. Koska päällikkö tuntee suurta vastuuta komppaniasta, hän tekee paljon asioita itse jopa ylikuormittumisen kustannuksella. Päällikkökeskeisessä johtajuudessa ilmenee myös vallankäyttöä ja kurinpitoa toiminnan optimoimiseksi.
Nuorten sodan ajan komppanian päälliköiden käsityksissä esiintyi muutosjohtamisen piirteitä, jotka ovat kaksisuuntaisia ja yhteisöllisyyttä edistäviä. Muutosjohtamisen piirteitä olivat esimerkiksi avoin ja rehellinen kommunikointi sekä molemminpuolisen luottamuksen tavoittelu päällikön ja alaisten välillä.
Kokoelmat
- Opinnäytteet [2348]