Ilmavoimien kuljetus- ja yhteyskonekaluston ohjaajien työn kuormittavuuden ja palautumisen arviointi sykevälivaihtelun perusteella
Manner, Martti (2018)
Manner, Martti
Johtamisen ja sotilaspedagogiikan laitos
Sotilaspedagogiikka
Sotatieteiden maisteriopiskelijan pro gradu
Sotatieteiden maisterikurssi 7
2018
Julkinen
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2018080233311
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2018080233311
Tiivistelmä
Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää Ilmavoimissa palvelevien kuljetus- ja yhteyskoneohjaajien työn kuormittavuutta ja palautumista normaaliolojen toimintaympäristössä sykevälimittauksen avulla. Kerätyn sykevälivaihteludatan perusteella voitiin arvioida sydämen autonomisen säätelyn muutoksia, jotka kuvastavat autonomisen hermoston toimintaa ja elimistön kuormittumista sekä palautumista.
Tarkempi tutkimusasetelma tehtiin siten, että mittauksilla kyettiin selvittämään normaaliolojen laivue- ja lentopalveluspäivien kokonaiskuormitusta, pelkkien lentotehtävien aiheuttamaa kuormitusta sekä työvuoron aikana suoritetun palautumismenetelmän vaikutuksia seuraavan yön aikaiseen sydämen autonomiseen säätelyyn. Tutkimukseen osallistui 12 Tukilentolaivueessa työskentelevää ohjaajaa, joilta kerättiin sykevälivaihteludataa noin vuorokauden mittaisissa jaksoissa päivittäisten työvuorojen yhteydessä.
Mittausten perusteella laivuepalveluspäivinä keskisyke oli 77 ± 9 bpm, sykevälivaihtelua kuvaava RMSSD 34 ± 8 ms, hapenkulutus 6.1 ± 1.4 ml/kg/min ja energiankulutus 1197 ± 332 kcal. Lentopalveluspäivinä vastaavat arvot olivat keskisyke 83 ± 10 bpm, RMSSD 30 ± 10 ms, hapenkulutus 6.5 ± 1.7 ml/kg/min ja energiankulutus 1441 ± 541 kcal. Työvuorojen aikana suoritetuilla palautumismenetelmillä ei havaittu yhteyksiä seuraavan yön aikaiseen sydämen autonomiseen säätelyyn.
Lentojen aikaisten sykevälivaihtelumuuttujien perusteella LF/HF -suhde laski merkitsevästi lentoajan kasvaessa (p<0.01). LF -arvoissa ei havaittu muutoksia, joten havainto kertonee suuremmasta parasympaattisesta aktivaatiosta pidempikestoisten lentojen aikana. Lentoonlähtöajan perusteella tehdyissä tarkasteluissa ei havaittu merkittäviä muutoksia sykevälivaihtelussa.
Tulosten perusteella voidaan päätellä, että kuljetus- ja yhteyskoneohjaajien työ ei normaalioloissa aiheuta merkittävää kuormitusta. Tilannetta edesauttaa myös ohjaajien suhteellisen hyvä kuntotaso, mikä osaltaan tasannee kuormituksen vaikutuksia. Toisaalta etenkin lentopalveluspäivien kohdalla työajoissa on suurta ajallista hajontaa ja epäsäännöllisyyttä sekä kokonaiskeston että alkamisajankohdan suhteen.
Tarkempi tutkimusasetelma tehtiin siten, että mittauksilla kyettiin selvittämään normaaliolojen laivue- ja lentopalveluspäivien kokonaiskuormitusta, pelkkien lentotehtävien aiheuttamaa kuormitusta sekä työvuoron aikana suoritetun palautumismenetelmän vaikutuksia seuraavan yön aikaiseen sydämen autonomiseen säätelyyn. Tutkimukseen osallistui 12 Tukilentolaivueessa työskentelevää ohjaajaa, joilta kerättiin sykevälivaihteludataa noin vuorokauden mittaisissa jaksoissa päivittäisten työvuorojen yhteydessä.
Mittausten perusteella laivuepalveluspäivinä keskisyke oli 77 ± 9 bpm, sykevälivaihtelua kuvaava RMSSD 34 ± 8 ms, hapenkulutus 6.1 ± 1.4 ml/kg/min ja energiankulutus 1197 ± 332 kcal. Lentopalveluspäivinä vastaavat arvot olivat keskisyke 83 ± 10 bpm, RMSSD 30 ± 10 ms, hapenkulutus 6.5 ± 1.7 ml/kg/min ja energiankulutus 1441 ± 541 kcal. Työvuorojen aikana suoritetuilla palautumismenetelmillä ei havaittu yhteyksiä seuraavan yön aikaiseen sydämen autonomiseen säätelyyn.
Lentojen aikaisten sykevälivaihtelumuuttujien perusteella LF/HF -suhde laski merkitsevästi lentoajan kasvaessa (p<0.01). LF -arvoissa ei havaittu muutoksia, joten havainto kertonee suuremmasta parasympaattisesta aktivaatiosta pidempikestoisten lentojen aikana. Lentoonlähtöajan perusteella tehdyissä tarkasteluissa ei havaittu merkittäviä muutoksia sykevälivaihtelussa.
Tulosten perusteella voidaan päätellä, että kuljetus- ja yhteyskoneohjaajien työ ei normaalioloissa aiheuta merkittävää kuormitusta. Tilannetta edesauttaa myös ohjaajien suhteellisen hyvä kuntotaso, mikä osaltaan tasannee kuormituksen vaikutuksia. Toisaalta etenkin lentopalveluspäivien kohdalla työajoissa on suurta ajallista hajontaa ja epäsäännöllisyyttä sekä kokonaiskeston että alkamisajankohdan suhteen.
Kokoelmat
- Opinnäytteet [2348]