Carbon neutral road transport scenarios - Häme region in 2050
Hintukainen, Ilona (2018)
Diplomityö
Hintukainen, Ilona
2018
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2018052524749
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2018052524749
Tiivistelmä
Aim of this thesis is to examine the possibility and measures to achieve a carbon neutral road transport in Häme region by 2050. The thesis focuses on passenger cars, buses, vans, and trucks and their GHG emissions in both Kanta- and Päijät-Häme.
Three alternative scenarios were created and compared to current state. Scenario 1 represented moderate system change where fossil fuels were still slightly in use in 2050. In scenario 2, the future system consumed only electricity from renewable sources and biofuels, such as locally produced biogas from waste and other sidestreams. In scenario 3, the same power sources were adjusted as in scenario 1 but scenario 3 included different energy-saving measures, such as better energy-efficiency of vehicles, behavioural changes of individuals, and cargo optimization.
100% reduction of GHG emissions was achieved in none of the three scenarios. According to the results, the measures to achieve the largest emission reduction are rapid increase of alternative power sources and improving the system’s energy efficiency while simultaneously cutting fossil fuel consumption. Incorporating variety of alternative power sources is recommended. Attention has to be paid to the sources of electricity generation when the amount of electric and hybrid vehicles are increased. As regards biofuels, their production from waste and sidestreams represented the most sustainable option, e.g. biogas and renewable diesel. Additionally, small changes in everyday lives of individuals were noticed to have significant impact on the emissions. Tämän diplomityön tavoitteena on selvittää hiilineutraalin tieliikenteen mahdollisuutta Hämeen alueella vuonna 2050 sekä sen saavuttamiseksi tarvittavia keinoja. Työ keskittyy henkilöautojen, bussien, pakettiautojen ja kuorma-autojen kasvihuonekaasupäästöihin.
Diplomityössä luotiin kolme vaihtoehtoista skenaariota, joita verrattiin nykytilanteeseen. Skenaario 1 edusti maltillista järjestelmän muutosta, jossa fossiilisia polttoaineita oli yhä hieman käytössä vuonna 2050. Skenaariossa 2 kulutettiin vain uusiutuvaa sähköä ja biopolttoaineita, kuten alueella tuotettua biokaasua jäte- ja sivuvirroista. Skenaarion 3 käyttövoimat asetettiin skenaariota 1 vastaaviksi, mutta skenaariossa 3 otettiin käyttöön erilaisia keinoja energiankulutuksen vähentämiseksi, kuten ajoneuvojen energiatehokkuuden parantaminen, yksilöiden käyttäytymisen muutokset ja kuormien optimointi.
100 %:n kasvihuonekaasupäästövähennystä ei saavutettu missään kolmesta skenaariosta. Työn tulosten mukaan keinot merkittävimpien päästövähennysten saavuttamiseksi ovat nopea vaihtoehtoisten käyttövoimien lisäys ja järjestelmän energiatehokkuuden parantaminen yhtäaikaisesti fossiilisista polttoaineista luopumisen kanssa. Erilaisten käyttövoimien yhdisteleminen on suositeltavaa. Sähköntuotannon energianlähteisiin on kiinnitettävä huomiota, kun sähkö- ja hybridiajoneuvojen määrää lisätään. Biopolttoaineista kestävimmiksi vaihtoehdoiksi esitettiin jäte- ja sivuvirtapohjaiset biopolttoaineet, kuten biokaasu ja uusiutuva diesel. Lisäksi pienillä ihmisten päivittäisten rutiinien muutoksilla huomattiin olevan merkittävä vaikutus päästöihin.
Three alternative scenarios were created and compared to current state. Scenario 1 represented moderate system change where fossil fuels were still slightly in use in 2050. In scenario 2, the future system consumed only electricity from renewable sources and biofuels, such as locally produced biogas from waste and other sidestreams. In scenario 3, the same power sources were adjusted as in scenario 1 but scenario 3 included different energy-saving measures, such as better energy-efficiency of vehicles, behavioural changes of individuals, and cargo optimization.
100% reduction of GHG emissions was achieved in none of the three scenarios. According to the results, the measures to achieve the largest emission reduction are rapid increase of alternative power sources and improving the system’s energy efficiency while simultaneously cutting fossil fuel consumption. Incorporating variety of alternative power sources is recommended. Attention has to be paid to the sources of electricity generation when the amount of electric and hybrid vehicles are increased. As regards biofuels, their production from waste and sidestreams represented the most sustainable option, e.g. biogas and renewable diesel. Additionally, small changes in everyday lives of individuals were noticed to have significant impact on the emissions.
Diplomityössä luotiin kolme vaihtoehtoista skenaariota, joita verrattiin nykytilanteeseen. Skenaario 1 edusti maltillista järjestelmän muutosta, jossa fossiilisia polttoaineita oli yhä hieman käytössä vuonna 2050. Skenaariossa 2 kulutettiin vain uusiutuvaa sähköä ja biopolttoaineita, kuten alueella tuotettua biokaasua jäte- ja sivuvirroista. Skenaarion 3 käyttövoimat asetettiin skenaariota 1 vastaaviksi, mutta skenaariossa 3 otettiin käyttöön erilaisia keinoja energiankulutuksen vähentämiseksi, kuten ajoneuvojen energiatehokkuuden parantaminen, yksilöiden käyttäytymisen muutokset ja kuormien optimointi.
100 %:n kasvihuonekaasupäästövähennystä ei saavutettu missään kolmesta skenaariosta. Työn tulosten mukaan keinot merkittävimpien päästövähennysten saavuttamiseksi ovat nopea vaihtoehtoisten käyttövoimien lisäys ja järjestelmän energiatehokkuuden parantaminen yhtäaikaisesti fossiilisista polttoaineista luopumisen kanssa. Erilaisten käyttövoimien yhdisteleminen on suositeltavaa. Sähköntuotannon energianlähteisiin on kiinnitettävä huomiota, kun sähkö- ja hybridiajoneuvojen määrää lisätään. Biopolttoaineista kestävimmiksi vaihtoehdoiksi esitettiin jäte- ja sivuvirtapohjaiset biopolttoaineet, kuten biokaasu ja uusiutuva diesel. Lisäksi pienillä ihmisten päivittäisten rutiinien muutoksilla huomattiin olevan merkittävä vaikutus päästöihin.