Performance comparison between green and conventional mutual funds: the U.S. Evidence
Taivainen, Max (2018)
Pro gradu -tutkielma
Taivainen, Max
2018
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2018043019256
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2018043019256
Tiivistelmä
This study explores the performance of green equity funds in the US stock market. The performance measurement framework is implemented by comparing the performance of green funds with their conventional counterpart funds. The main motivation is to shed light on the long-term performance of green funds by determining their competitiveness and underlying factors affecting the fund returns. The development of financial world has seen socially responsible investments and ethical strategies emerging as a powerful alternative to conventional investments. This study tackles the debate on the profitability of social investments by focusing specifically on green funds, i.e. funds applying environmental screens in their asset picking processes. From a theoretical point of view, any investment that is done based on non-financial attributes should result in lower risk-adjusted performance due to the restricted investment universe and diversification opportunities. Drawing on a comprehensive data of green and conventional equity funds and a time period spanning from June 2006 to June 2017, this study employs a multi-factor model approach in explaining the fund returns. The CAPM, Fama-French 3-factor, Carhart 4-factor and an oil factor augmented four-factor model are used in empirical analysis. In addition, Sharpe ratios and skewness and kurtosis adjusted Sharpe ratios are employed. The results imply that difference in returns between the two investment approaches is not found to be statistically significant, thereby indicating that green investors do not pay a premium for green investment choices. Results also point out that green funds exhibit an upward performance trend during the sample period and resist periods of financial downturns relatively well. Investment styles between the two types of funds indicate that green funds tend to exhibit slightly greater stock market sensitivity and show a negative momentum exposure. Both fund portfolios are found to be tilted towards small-caps. Overall, this study finds supportive evidence for the hypothesis that green investments are not penalizing investors but rather becoming increasingly attractive alternatives in investors’ portfolios. Tässä tutkimuksessa tarkastellaan vihreiden osakerahastojen suoriutumista yhdysvaltalaisilla osakemarkkinoilla. Vihreiden rahastojen suoriutumista verrataan suhteessa konventionaalisten rahastojen muodostamaan verrokkiryhmään. Päätavoitteena on selvittää vihreiden rahastojen pitkän aikavälin kilpailukyky ja rahastojen tuottoihin vaikuttavat tekijät. Viimeaikainen kehitys sijoitusmaailmassa on johtanut niin kutsuttujen sosiaalisten ja eettisten sijoitusstrategioiden suosion voimakkaaseen kasvuun ja nousuun vaihtoehdoksi konventionaalisten sijoitusten rinnalle. Tämä tutkimus lähestyy vastuullisen sijoittamisen kannattavuutta koskevaa keskustelua keskittymällä nimenomaan vihreisiin rahastoihin eli rahastoihin, jotka osakevalinnassaan sekä strategiassa painottavat ympäristötekijöitä. Teoreettiselta kannalta ajateltuna ei ainoastaan taloudellisin perustein tehdyn investoinnin katsotaan johtavan matalampaan riskikorjattuun tuottoon rajoitettujen investointi- ja hajautusmahdollisuuksien aiheuttamien vaikutusten johdosta.
Tutkimuksessa käytettiin kattavaa otosta yhdysvaltalaisista vihreistä ja konventionaalisista osakerahastoista kesäkuusta 2006 kesäkuuhun 2017. Rahastojen tuottoja selitettiin hyödyntämällä multifaktori-malleja. Käytännössä estimoinnissa käytettiin CAPM-mallia, Fama-French kolmifaktori-mallia, Carhartin nelifaktori-mallia sekä tutkimuksessa rakennettua öljyfaktorilla laajennettua nelifaktori-mallia. Lisäksi rahastojen suoriutumista arvioitiin riskikorjatuilla mittareilla, joita olivat Sharpen luku ja vinous- ja huipukkuuskorjattu Sharpen luku (SKASR). Portfolioiden suoriutumiserojen merkitsevyyttä testattiin faktorimallien ja SKASR-luvun osalta tilastollisten testien avulla. Tutkimustulosten perusteella vihreiden ja konventionaalisten rahastojen keskinäiset tuottoerot eivät ole tilastollisesti merkitseviä. Vihreiden rahastojen tuottojen havaittiin paranevan tarkastelujakson aikana sekä suoriutumisen olevan vahvaa laskukauden aikana. Lisäksi tulokset osoittavat vihreiden rahastojen suurempaa markkinaherkkyyttä ja niiden seuraavan vähemmän momentum-strategiaa. Molempien portfolioiden havaittiin olevan kallellaan pienyhtiöihin. Tulokset tukevat näkemystä, jonka mukaan vihreät investoinnit eivät hävitä sijoittajien tuottoja, vaan ovat yhä enemmän kilpailukykyisiä.
Tutkimuksessa käytettiin kattavaa otosta yhdysvaltalaisista vihreistä ja konventionaalisista osakerahastoista kesäkuusta 2006 kesäkuuhun 2017. Rahastojen tuottoja selitettiin hyödyntämällä multifaktori-malleja. Käytännössä estimoinnissa käytettiin CAPM-mallia, Fama-French kolmifaktori-mallia, Carhartin nelifaktori-mallia sekä tutkimuksessa rakennettua öljyfaktorilla laajennettua nelifaktori-mallia. Lisäksi rahastojen suoriutumista arvioitiin riskikorjatuilla mittareilla, joita olivat Sharpen luku ja vinous- ja huipukkuuskorjattu Sharpen luku (SKASR). Portfolioiden suoriutumiserojen merkitsevyyttä testattiin faktorimallien ja SKASR-luvun osalta tilastollisten testien avulla. Tutkimustulosten perusteella vihreiden ja konventionaalisten rahastojen keskinäiset tuottoerot eivät ole tilastollisesti merkitseviä. Vihreiden rahastojen tuottojen havaittiin paranevan tarkastelujakson aikana sekä suoriutumisen olevan vahvaa laskukauden aikana. Lisäksi tulokset osoittavat vihreiden rahastojen suurempaa markkinaherkkyyttä ja niiden seuraavan vähemmän momentum-strategiaa. Molempien portfolioiden havaittiin olevan kallellaan pienyhtiöihin. Tulokset tukevat näkemystä, jonka mukaan vihreät investoinnit eivät hävitä sijoittajien tuottoja, vaan ovat yhä enemmän kilpailukykyisiä.