Pyöräilyn institutionaalinen asema liikennesuunnittelussa
Kallioinen, Johanna (2002-03-19)
Kallioinen, Johanna
Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATT
19.03.2002
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2018042619040
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2018042619040
Tiivistelmä
Tutkimuksessa tarkastellaan pyöräilyn asemaa liikennesuunnittelussa purkamalla suunnittelussa esiintyviä kognitiivisia eli tiedollisia institutionaalisia rakenteita, erityisesti liikenteen ja suunnittelun käsitteitä. Tätä varten on perehdytty pyöräilyn ja liikennesuunnittelun historiaan kolmessa vaiheessa: ennen itsenäistä liikennesuunnittelua (ennen 1950-lukua), itsenäisen liikennesuunnittelun alkuvuosikymmenillä (1950-1960-luku) ja liikennesuunnittelun monipuolistumisen aikana (1970-luvulta eteenpäin). Tutkimuksen mukaan yksi keskeinen institutionaalinen tekijä, joka heikentää pyöräilyn asemaa liikennesuunnittelussa on se, että pyöräilyä ei ole mielletty varsinaisesti liikenteenä, eli sellaisena liikkumisena, jonka yhteys- ja sujuvuushaittojen vähentämisestä koetaan syntyvän hyötyä yhteiskunnalle, ja joka perustuu ulkoisen voiman käyttöön. Pyöräilyn aseman parantaminen edellyttää, että liikenteen ulkoishaittojen vähentämisen ymmärretään lisäävän liikenteen yhteiskuntataloudellista hyötyä edellä mainittujen yhteys- ja sujuvuusongelmien poistamisen lisäksi. Liikennesuunnittelu tulisi myös ymmärtää toimintana, joka vaikuttaa eri liikennemuotojen kilpailukykyyn, kasvuun ja kulkutapaosuuteen, sen sijaan, että näitä pidettäisiin luonnollisen, suunnittelusta riippumattoman kehityksen tuloksena.
Tutkimusteema
Environment, Ympäristö, Transport, Liikenne, Labor market and policies promoting economic growth, Työmarkkinat ja kasvua tukeva politiikka
JEL
Q500 - Environmental Economics: General, R400 - Transportation Systems: General
Avainsanat
pyöräily, liikennesuunnittelu, instituutiot, historia