Ulkomaankaupan tulo- ja hintajoustot Suomessa ja Itävallassa
Leppänen, Seppo; Pyy, Marjo (1995-01-01)
Leppänen, Seppo
Pyy, Marjo
Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATT
01.01.1995
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2018042618963
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2018042618963
Tiivistelmä
Maissa, joissa tuotannon kasvu on ollut nopeaa, on vientikysynnän tulojousto yleensä korkea, mutta tuonnin tulojousto matala. Maassa toimivat yritykset ovat kyenneet jatkuvasti tekemään uusia tuoteinnovaatioita ja toimimaan jonkin aikaa monopoliasemassa markkinajohtajina uusien hyödykkeiden markkinoilla. Tuonnin matala tulojousto taas viittaa siihen, että tuontihyödykkeet ovat pääosin raaka-aineita, välituotteita tai alemman jalostusasteen kypsiä lopputuotteita. Maan kasvuaste voi tällöin ylittää kilpailijamaiden kasvan ilman, että ulkomainen velka nousee rajoitteeksi. Japani on ollut tästä hyvä esimerkki. Jos viennin ja tuonnin tulojoustojen suhde on suuri, maa kuuluu menestyjien ryhmään. Tutkimuksessa on estimoitu Suomen ja Itävallan viennin ja tuonnin tulo- ja hintajoustot. Tulosten mukaan Itävallassa viennin tulojousto suhteessa tuonnin tulojoustoon on selvästi korkeampi kuin Suomessa. Tämä viittaisi siihen, että kilpailijamaita nopeampi kasvu ei johda yhtä helposti ulkomaisen velkaantumisen kasvuun kuin Suomessa. Näin on viime vuosikymmenien historian mukaan myös tapahtunut.
Tutkimusteema
Economic growth, Taloudellinen kasvu, International comparisons, Kansainväliset vertailut, Taxation and Social Transfers, Julkisen talouden rahoitus ja tulonsiirrot
JEL
C100 - Econometric and Statistical Methods: General, E300 - Prices, Business Fluctuations, and Cycles: General (includes measurement and data), F100 - Trade: General, F410 - Open Economy Macroeconomics, O100 - Economic Development: General
Avainsanat
ulkomaankaupan joustot, Suomi-Itävalta