Structural Unemployment in Finland
Holm, Pasi; Somervuori, Elina (1997-01-01)
Holm, Pasi
Somervuori, Elina
Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATT
01.01.1997
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2018042618818
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2018042618818
Tiivistelmä
Koska Suomen työttömyys on noussut nopeasti hyvin korkealle tasolle, on syytä selvittää, missä määrin työttömyys on rakenteellista ja missä määrin suhdanteista johtuvaa. Tutkimuksessa rakenteellista työttömyyttä mitataan kahden eri indikaattorin avulla. Ensimmäinen mittari, ns. NAWRU, mittaa sellaista työttömyyden tasoa, jonka alittaminen johtaa palkkainflaation kasvuun. Koska tämä mittari seuraa hyvin läheisesti Suomen todellista työttömyysastetta, ei sitä voida pitää luotettavana tapana arvioida rakenteellista työttömyyttä. Toinen mittari, ns. NAIRU, mittaa sellaista työttömyyden tasoa, jonka alittaminen johtaa inflaation kiihtymiseen. Eli jos todellinen työttömyys on NAIRU-tason alapuolella, taloudessa on inflaatiopaineita. NAIRU-mittarilla arvioitu rakenteellinen työttömyysaste oli matala Suomessa aina 1980-luvun loppuun asti. Sen jälkeen rakenteellinen työttömyysaste on noussut noin 12 prosenttiin luottamusvälin ollessa noin plus-miinus 2 prosenttiyksikköä. Rakenteellinen työttömyysaste oli 1990-luvun puolivälissä 4 - 8 prosenttiyksikköä todellisen työttömyysasteen alapuolella. Työmarkkinoilta ei täten tullut talouteen inflaatiopaineita.
Tutkimusteema
Labour market, Työmarkkinat, Effectiveness of public services, Julkisten palvelujen vaikuttavuus
JEL
C000 - Mathematical and Quantitative Methods: General, E240 - Macroeconomics: Employment; Unemployment; Wages; wage indexation, J640 - Unemployment: Models, Duration, Incidence, and Job Search
Avainsanat
Actual and structural unemployment