Business Subsidies and Bureaucratic Behaviour
Venetoklis, Takis (2001-06-20)
Venetoklis, Takis
Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATT
20.06.2001
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2018042618778
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2018042618778
Tiivistelmä
Tässä tutkimuksessa sovelletaan Suomessa harjoitettuun yritystukipolitiikkaan William Niskasen (1971) teoriaa budjettia maksimoivista virkamiehistä. Tärkeimpiä yritystuen jakajia Suomessa on kauppa- ja teollisuusministeriö (KTM). Empiirinen analyysi perustuu aineistoon 15 300 yrityksestä, jotka hakivat yritystukea KTM:n piiritoimistojen kautta vuosina 1995-1999 sekä KTM:lle myönnettyihin budjettimäärärahoihin vuosina 1989?2000. Testatessamme Niskasen teoriaa tutkimme, ovatko sen neljä oletusta relevantteja ja sovellettavissa KTM:n yritystukipolitiikkaan. Ensiksi, informaation epäsymmetrisyyttä havaittiin olevan KTM:n ja sen rahoittajan valtiovarainministeriön, VM:n) välillä. Toiseksi ilmeistä on myös kahden osapuolen välillä vallitseva bilateraalinen monopoli.
Kolmanneksi, toisin kuin Niskanen oletti, VM ei näytä tyytyvän passiiviseen osaan budjettineuvotteluissa KTM:n kanssa. Neljäs oletus budjettiaan maksimoivasta virkakoneistosta testataan tutkimalla a) KTM:n virkamiehistön strategioita sen pyrkiessä maksimoimaan toimistojensa budjetteja ja b) heidän onnistumistaan budjetin maksimointipyrkimyksissä. Budjetin
maksimointistrategioista analyysimme osoittaa, että virkamiesten esittämä budjettirahoituksen määrä ei perustu aikaisempien vuosien määrärahoihin, kuten alkuperäinen hypoteesi olettaa. Havaitsimme kuitenkin vahvaa näyttöä siitä, että virkamiehet pyrkivät ennen vuoden loppua pääsemään eroon vielä jakamatta jääneistä määrärahoista, jotta budjettirahoitus ei vähenisi seuraavina vuosina. Lopuksi
regressioanalyysimme osoittaa että eniten tukea saavat ne yritykset, joilla on muita paremmat menestymisen mahdollisuudet. Tällä tavalla virkamiehet voivat pienentää mahdollisuuksia epäonnistua tavoitteiden saavuttamisessa ja siten välttää riskiä, että tukiohjelmien määrärahoja leikataan myöhemmin. Testattaessa virkamiesten onnistumista budjetin maksimointipyrkimyksissä havaitsimme, että vaikka tukimäärärahojen kokonaismäärä on tutkimusjaksolla vaihdellut, hallintomenot (ml. palkat) ovat säilyneet muuttumattomina tai jonkin verran kasvaneet. Tämä antaa
aiheen olettaa, että vähintäänkin virkamiehet ovat onnistuneet turvaamaan ne määrärahat, jotka ovat heille tärkeimmät. Tämän tutkimuksen suosituksia on muun muassa, että yrityksille myönnettävää suoraa tukea pitäisi edelleen vähentää ja korvata neuvontapalvelujen kehittämisellä, lainatuella ja lainoilla, jotka voidaan esimerkiksi tukitavoitteiden täytyttyä antaa anteeksi.
Kolmanneksi, toisin kuin Niskanen oletti, VM ei näytä tyytyvän passiiviseen osaan budjettineuvotteluissa KTM:n kanssa. Neljäs oletus budjettiaan maksimoivasta virkakoneistosta testataan tutkimalla a) KTM:n virkamiehistön strategioita sen pyrkiessä maksimoimaan toimistojensa budjetteja ja b) heidän onnistumistaan budjetin maksimointipyrkimyksissä. Budjetin
maksimointistrategioista analyysimme osoittaa, että virkamiesten esittämä budjettirahoituksen määrä ei perustu aikaisempien vuosien määrärahoihin, kuten alkuperäinen hypoteesi olettaa. Havaitsimme kuitenkin vahvaa näyttöä siitä, että virkamiehet pyrkivät ennen vuoden loppua pääsemään eroon vielä jakamatta jääneistä määrärahoista, jotta budjettirahoitus ei vähenisi seuraavina vuosina. Lopuksi
regressioanalyysimme osoittaa että eniten tukea saavat ne yritykset, joilla on muita paremmat menestymisen mahdollisuudet. Tällä tavalla virkamiehet voivat pienentää mahdollisuuksia epäonnistua tavoitteiden saavuttamisessa ja siten välttää riskiä, että tukiohjelmien määrärahoja leikataan myöhemmin. Testattaessa virkamiesten onnistumista budjetin maksimointipyrkimyksissä havaitsimme, että vaikka tukimäärärahojen kokonaismäärä on tutkimusjaksolla vaihdellut, hallintomenot (ml. palkat) ovat säilyneet muuttumattomina tai jonkin verran kasvaneet. Tämä antaa
aiheen olettaa, että vähintäänkin virkamiehet ovat onnistuneet turvaamaan ne määrärahat, jotka ovat heille tärkeimmät. Tämän tutkimuksen suosituksia on muun muassa, että yrityksille myönnettävää suoraa tukea pitäisi edelleen vähentää ja korvata neuvontapalvelujen kehittämisellä, lainatuella ja lainoilla, jotka voidaan esimerkiksi tukitavoitteiden täytyttyä antaa anteeksi.
Tutkimusteema
Economic growth, Taloudellinen kasvu, Macroeconomic policy, Talouspolitiikka, Taxation and Social Transfers, Julkisen talouden rahoitus ja tulonsiirrot
JEL
D730 - Bureaucracy; Administrative Processes in Public Organizations; Corruption, H200 - Taxation, Subsidies, and Revenue: General, M000 - Business Administration and Business Economics; Marketing; Accounting: General, M210 - Business Economics, O100 - Economic Development: General
Avainsanat
Business subsidies, bureaucratic behaviour, budget maximisation