Suomi Euroopan yhteisön jäseneksi? Taloudelliset vaikutukset
Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATT
01.01.1992
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2018042618690
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2018042618690
Tiivistelmä
Sisämarkkinoiden syntyessä Länsi-Euroopassa taloudellinen kasvu voimistuu ja sen seurauksena väestön taloudellinen ostovoima. Suomalaistenkin tuotteiden kysyntä kasvaa, mutta samalla loppuu kilpailukyvytön tuotanto maassamme. Vaikka Suomen kansantalous kasvaisikin ETA-vaihtoehdossa lähes kolmen prosentin vuosivauhdilla, jää työttömyys vaikeaksi ongelmaksi.
Vuoden 1992 alussa maataloustuotteiden tuottajahinnat ovat noin kaksinkertaiset pohjoisten EY-maiden vastaaviin hintoihin verrattuna. Yhteisön jäsenenä Suomen maatalouden tuotantopanosten hinnat alenevat huomattavasti Suomessa ja maatalouden tuotantorakenne muuttuu merkittävästi. Maataloustuotanto supistuisi mahdollisesti kolmanneksella ja maatalouden työpaikat neljänneksellä.
Verotuksen harmonisointi alentaa pitemmällä aikavälillä valtion verotuloja mahdollisesti jopa 15 miljardia markkaa. Julkisen talouden tasapainon kannalta tämä voi tuottaa ongelmia.
Valtiovarainministeriön keskipitkän aikavälin suunnittelumallilla (KESSU4) tehdyt laskelmat viittaavat siihen, että Suomen jäsenyys käytetyin oletuksin lisäisi reaalituloja lähes 8 prosenttia ja työpaikkoja 100.000:lla jos oletettu jäsenyys johtaisi kuluttajahintojen ja kustannustason alenemiseen noin viidenneksellä. Mallilaskelman tulokset ovat luonnollisesti karkeita arvioita, joihin sisältyy useita varauksia.
Vuoden 1992 alussa maataloustuotteiden tuottajahinnat ovat noin kaksinkertaiset pohjoisten EY-maiden vastaaviin hintoihin verrattuna. Yhteisön jäsenenä Suomen maatalouden tuotantopanosten hinnat alenevat huomattavasti Suomessa ja maatalouden tuotantorakenne muuttuu merkittävästi. Maataloustuotanto supistuisi mahdollisesti kolmanneksella ja maatalouden työpaikat neljänneksellä.
Verotuksen harmonisointi alentaa pitemmällä aikavälillä valtion verotuloja mahdollisesti jopa 15 miljardia markkaa. Julkisen talouden tasapainon kannalta tämä voi tuottaa ongelmia.
Valtiovarainministeriön keskipitkän aikavälin suunnittelumallilla (KESSU4) tehdyt laskelmat viittaavat siihen, että Suomen jäsenyys käytetyin oletuksin lisäisi reaalituloja lähes 8 prosenttia ja työpaikkoja 100.000:lla jos oletettu jäsenyys johtaisi kuluttajahintojen ja kustannustason alenemiseen noin viidenneksellä. Mallilaskelman tulokset ovat luonnollisesti karkeita arvioita, joihin sisältyy useita varauksia.
Tutkimusteema
Economic growth, Taloudellinen kasvu, Macroeconomic policy, Talouspolitiikka, International comparisons, Kansainväliset vertailut, Taxation, Verotus, Taxation and Social Transfers, Julkisen talouden rahoitus ja tulonsiirrot
JEL
E000 - Macroeconomics and Monetary Economics: General, F020 - International Economic Order; Noneconomic International Organizations; Economic Integration and Globalization: General, H200 - Taxation, Subsidies, and Revenue: General, O100 - Economic Development: General, Q100 - Agriculture: General
Avainsanat
yhdentyminen, talouskasvu, työllisyys, maatalous, verotus, mallilaskelma