Mikä kiinnostaa ja mikä pelottaa? Luokanopettajaopiskelijoiden käsityksiä opettajan työtodellisuudesta
Knuuttila, Anna-Sofia (2018-02-07)
Mikä kiinnostaa ja mikä pelottaa? Luokanopettajaopiskelijoiden käsityksiä opettajan työtodellisuudesta
Knuuttila, Anna-Sofia
(07.02.2018)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201803145975
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201803145975
Tiivistelmä
Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää miksi opettajaksi halutaan ja minkälaiset tekijät herättävät pelkoa luokanopettajan työssä. Tutkimuksessa verrattiin Turun yliopis-ton ensimmäisen vuosikurssin opiskelijoita ja maisterivaiheen opiskelijoita sekä tutkit-tiin, onko sukupuolella, opintojen vaiheella tai aiemmalla kokemuksella yhteyttä synty-neisiin pelkoihin. Lisäksi selvitettiin, miten luokanopettajakoulutus tukee opiskelijoiden opettajaksi kasvua ja mitä opiskelijat toivoisivat koulutukselta lisää. Tutkimukseen osal-listui yhteensä 119 opiskelijaa. Tutkimusaineisto kerättiin Webropol-kyselylomakkeen avulla ja aineisto käsiteltiin kvalitatiivisin ja kvantitatiivisin tutkimusmenetelmin.
Tutkimustuloksista saatiin kuvaus siitä, miksi luokanopettajaksi halutaan ja mitä opetta-jaopiskelijat pelkäävät opettajan työtodellisuudessa. Tulosten mukaan syyt opettajaksi hakeutumiselle ovat opettajan työn luonne, ihmisläheinen työ, samaistuminen, soveltu-minen opettajaksi ja sattuma. Pelkoja tutkittaessa aineistoanalyysissä muodostettiin nel-jä eri kategoriaa, joihin molempien tutkimusjoukkojen vastaukset jaoteltiin: vuorovaiku-tuksesta johtuviin pelkoihin, opettamisesta ja opettajuudesta johtuviin pelkoihin, työn-kuvasta ja –luonteesta johtuviin pelkoihin sekä hyvinvoinnista ja omasta jaksamisesta johtuviin pelkoihin. Sukupuolella todettiin olevan yhteyttä syntyneisiin pelkoihin, sillä naiset pelkäsivät miehiä enemmän. Lisäksi opintojen vaiheella löydettiin yhteys kahteen eri pelkokategoriaan, maisteriopiskelijat pelkäsivät ensimmäisen vuosikurssin opiskeli-joita enemmän vuorovaikutukseen ja omaan hyvinvointiin liittyviä tekijöitä. Ristiintau-lukoimalla selvisi myös, ettei aiemmalla työkokemuksella opettajana ole yhteyttä pel-koihin missään pelkokategoriassa. Muun työkokemuksen ja pelkojen välillä yhteys löy-tyi ainoastaan ohjauskokemuksen ja vuorovaikutuksista johtuvien pelkojen kohdalla. Viimeiseen tutkimusongelmaan löydettiin vastauksia viidessä eri teemassa. Opiskelijat toivoivat opintoja vuorovaikutuksesta, didaktiikasta sekä ryhmänhallinnasta, työtehtä-vistä luokkahuoneen ulkopuolella sekä opintoja psykologiasta ja työhyvinvoinnista. Viides teema ”ei osaa sanoa” nousi esille ainoastaan ensimmäisen vuosikurssin vastauk-sissa.
Luokanopettaja ei ole koskaan valmis. Koulutuksen ja opiskelijoiden tulisi löytää uusia keinoja ennaltaehkäistä opiskelijoiden pelkoja ja saada jo koulutuksen aikana realisti-sempi käsitys opettajan työtodellisuudesta.
Tutkimustuloksista saatiin kuvaus siitä, miksi luokanopettajaksi halutaan ja mitä opetta-jaopiskelijat pelkäävät opettajan työtodellisuudessa. Tulosten mukaan syyt opettajaksi hakeutumiselle ovat opettajan työn luonne, ihmisläheinen työ, samaistuminen, soveltu-minen opettajaksi ja sattuma. Pelkoja tutkittaessa aineistoanalyysissä muodostettiin nel-jä eri kategoriaa, joihin molempien tutkimusjoukkojen vastaukset jaoteltiin: vuorovaiku-tuksesta johtuviin pelkoihin, opettamisesta ja opettajuudesta johtuviin pelkoihin, työn-kuvasta ja –luonteesta johtuviin pelkoihin sekä hyvinvoinnista ja omasta jaksamisesta johtuviin pelkoihin. Sukupuolella todettiin olevan yhteyttä syntyneisiin pelkoihin, sillä naiset pelkäsivät miehiä enemmän. Lisäksi opintojen vaiheella löydettiin yhteys kahteen eri pelkokategoriaan, maisteriopiskelijat pelkäsivät ensimmäisen vuosikurssin opiskeli-joita enemmän vuorovaikutukseen ja omaan hyvinvointiin liittyviä tekijöitä. Ristiintau-lukoimalla selvisi myös, ettei aiemmalla työkokemuksella opettajana ole yhteyttä pel-koihin missään pelkokategoriassa. Muun työkokemuksen ja pelkojen välillä yhteys löy-tyi ainoastaan ohjauskokemuksen ja vuorovaikutuksista johtuvien pelkojen kohdalla. Viimeiseen tutkimusongelmaan löydettiin vastauksia viidessä eri teemassa. Opiskelijat toivoivat opintoja vuorovaikutuksesta, didaktiikasta sekä ryhmänhallinnasta, työtehtä-vistä luokkahuoneen ulkopuolella sekä opintoja psykologiasta ja työhyvinvoinnista. Viides teema ”ei osaa sanoa” nousi esille ainoastaan ensimmäisen vuosikurssin vastauk-sissa.
Luokanopettaja ei ole koskaan valmis. Koulutuksen ja opiskelijoiden tulisi löytää uusia keinoja ennaltaehkäistä opiskelijoiden pelkoja ja saada jo koulutuksen aikana realisti-sempi käsitys opettajan työtodellisuudesta.