Suomalaisen prikaatin esikunnan organisaation ja aseman kehittyminen 1939-1952
Kesseli, Pasi (1993)
Kesseli, Pasi
Maanpuolustuskorkeakoulu
Sotahistoria
Yleisesikuntaupseerikurssin opiskelijan diplomityö
Maasotalinja 42
1993
Julkinen
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201708047867
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201708047867
Tiivistelmä
Diplomityön tarkoituksena on ollut asiakirja- ja kirjallisuustutkimuksella selvittää, millaisia olivat prikaatiemme esikunnat ja niiden esikunta- ja viestiyksiköt, miten prikaatien komentajat ja esikunnat johtivat joukkojaan ja millaisia olivat esikuntien johtamisedellytykset talvi- ja jatkosodan sekä Lapin sodan aikana. Lisäksi on pyritty selvittämään divisioona-/prikaatiorganisaatiomuutosten syitä.
Keskeisiä tutkimusongelmia ovat olleet
- miksi suojajoukot perustetiin prikaateiksi
- miten prikaatien esikuntia koulutettiin 1930-luvulla
- millainen kokoonpano ja henkilöstö oli sodanajan prikaatien esikunnissa
- millaista oli esikuntapalvelu ja miten prikaatien esikunnat avustivat prikaatien komentajia joukkojen johtamisessa sotien aikana
- millainen oli prikaatien esikuntien itsenäisyyden aste
- millaisia olivat prikaatien esikunta- ja viestiyksiköt ja miten niitä käytettiin palvelemaan johtamista
- millä perusteilla sodanajan prikaatia ja sen esikuntaa kehitettiin sotien jälkeen.
Tutkimusmenetelmänä on käytetty ei-kokeellista, kuvailevaa ja osin vertailevaa asiakirjatutkimusta. Työlle ei ole asetettu hypoteesia, vaan vastaus tutkimusongelmaan on pyritty hakemaan vastaamalla asetettuihin kysymyksiin. Tutkimusta on pyritty täydentämään kenraaliluutnantti Jorma Järventauksen haastattelulla. Asioita tarkastellaan johtamisen näkökulmasta. Talvisodan aikaisissa suojajoukkoryhmissä ja prikaateissa näkyi ensi kerran pyrkimys muodostaa armeijaamme keveitä, itsenäisiä yhtymiä, mutta vasta asemasotavaiheesta alkaen prikaateja alettiin käyttää itsenäisissä tehtävissä. Jatkosodan vetäytymisvaiheessa ja Lapin sodassa prikaateja pääosin käytettiin jo kuten divisioonia: itsenäisiin viivytys-, puolustus- ja hyökkäystehtäviin. Prikaatien johtaminen oli koko ajan komentajakeskeistä. Esikuntia käytettiin enemmän rutiinitöihin kuin operaatioiden suunnitteluun ja johtamiseen. Esikuntatekniikka ei oleellisesti muuttunut edes kenttäarmeijan uudelleenjärjestelyjen yhteydessä syksyllä 1941, vaikka kokoonpanomuutokset olisivatkin jo mahdollistaneet itsenäisten operaatioiden suunnittelun ja johtamisen sekä vahvennusten johtoonoton. Vasta sodan jälkeen organisaatiouudistuksen yhteydessä otettiin huomioon sotakokemukset. Divisioonaorganisaatiosta luovuttiin, ensin sodanajan kokoonpanoissa ja sitten myös rauhanajan puolustusvoimien kokoonpanoissa. Kokoonpanomuutosten yhteydessä uusittiin myös esikuntapalvelun ohjesäännöt ja laadittiin esikunnille uusi, sotien kokemuksiin perustuva työjärjestys.
Diplomityön tärkeimpiä lähteitä ovat olleet
- prikaatien esikuntien sotapäiväkirjat
- prikaateja johtaneiden yhtymien ja prikaatien operatiivisten toimistojen salainen kirjeistö
- valokopiot ja karttapiirrokset talvi- ja jatkosodan ajalta
- arkistoidut sotakokemukset
- diplomityöt, joissa käsitellään yhtymien esikuntia, johtamista ja viestitoimintaa
- Pääesikunnan järjestelyalan arkisto
- Sotilasaikakausilehdessä ja Tiede ja Ase -julkaisussa olleet prikaatien johtamisperiaatteita ja johtamista käsittelevät artikkelit sekä
- kenraaliluutnantti J. Järventauksen haastattelu.
Keskeisiä tutkimusongelmia ovat olleet
- miksi suojajoukot perustetiin prikaateiksi
- miten prikaatien esikuntia koulutettiin 1930-luvulla
- millainen kokoonpano ja henkilöstö oli sodanajan prikaatien esikunnissa
- millaista oli esikuntapalvelu ja miten prikaatien esikunnat avustivat prikaatien komentajia joukkojen johtamisessa sotien aikana
- millainen oli prikaatien esikuntien itsenäisyyden aste
- millaisia olivat prikaatien esikunta- ja viestiyksiköt ja miten niitä käytettiin palvelemaan johtamista
- millä perusteilla sodanajan prikaatia ja sen esikuntaa kehitettiin sotien jälkeen.
Tutkimusmenetelmänä on käytetty ei-kokeellista, kuvailevaa ja osin vertailevaa asiakirjatutkimusta. Työlle ei ole asetettu hypoteesia, vaan vastaus tutkimusongelmaan on pyritty hakemaan vastaamalla asetettuihin kysymyksiin. Tutkimusta on pyritty täydentämään kenraaliluutnantti Jorma Järventauksen haastattelulla. Asioita tarkastellaan johtamisen näkökulmasta. Talvisodan aikaisissa suojajoukkoryhmissä ja prikaateissa näkyi ensi kerran pyrkimys muodostaa armeijaamme keveitä, itsenäisiä yhtymiä, mutta vasta asemasotavaiheesta alkaen prikaateja alettiin käyttää itsenäisissä tehtävissä. Jatkosodan vetäytymisvaiheessa ja Lapin sodassa prikaateja pääosin käytettiin jo kuten divisioonia: itsenäisiin viivytys-, puolustus- ja hyökkäystehtäviin. Prikaatien johtaminen oli koko ajan komentajakeskeistä. Esikuntia käytettiin enemmän rutiinitöihin kuin operaatioiden suunnitteluun ja johtamiseen. Esikuntatekniikka ei oleellisesti muuttunut edes kenttäarmeijan uudelleenjärjestelyjen yhteydessä syksyllä 1941, vaikka kokoonpanomuutokset olisivatkin jo mahdollistaneet itsenäisten operaatioiden suunnittelun ja johtamisen sekä vahvennusten johtoonoton. Vasta sodan jälkeen organisaatiouudistuksen yhteydessä otettiin huomioon sotakokemukset. Divisioonaorganisaatiosta luovuttiin, ensin sodanajan kokoonpanoissa ja sitten myös rauhanajan puolustusvoimien kokoonpanoissa. Kokoonpanomuutosten yhteydessä uusittiin myös esikuntapalvelun ohjesäännöt ja laadittiin esikunnille uusi, sotien kokemuksiin perustuva työjärjestys.
Diplomityön tärkeimpiä lähteitä ovat olleet
- prikaatien esikuntien sotapäiväkirjat
- prikaateja johtaneiden yhtymien ja prikaatien operatiivisten toimistojen salainen kirjeistö
- valokopiot ja karttapiirrokset talvi- ja jatkosodan ajalta
- arkistoidut sotakokemukset
- diplomityöt, joissa käsitellään yhtymien esikuntia, johtamista ja viestitoimintaa
- Pääesikunnan järjestelyalan arkisto
- Sotilasaikakausilehdessä ja Tiede ja Ase -julkaisussa olleet prikaatien johtamisperiaatteita ja johtamista käsittelevät artikkelit sekä
- kenraaliluutnantti J. Järventauksen haastattelu.
Kokoelmat
- Opinnäytteet [2348]