Comparación lexicográfica de dos diccionarios monolingües: DRAE y Suomen kielen perussanakirja (análisis del léxico panhispánico disponible en el área “el cuerpo humano”)
Santala, Miira (2017-01-27)
Comparación lexicográfica de dos diccionarios monolingües: DRAE y Suomen kielen perussanakirja (análisis del léxico panhispánico disponible en el área “el cuerpo humano”)
Santala, Miira
(27.01.2017)
Turun yliopisto
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201701271374
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201701271374
Kuvaus
Siirretty Doriasta
Tiivistelmä
Tämä tutkielma vertaa kahta yksikielistä sanakirjaa ja pyrkii osoittamaan eroja niiden määritelmissä. Tutkitut sanakirjat ovat espanjalainen Diccionario de la Lengua Española ja suomalainen Suomen kielen perussanakirja. Tavoitteena on osoittaa, että jopa kuvattaessa hyvin tuttuja kielenulkoisen todellisuuden kohteita kielten välillä voi esiintyä eroja. Tässä työssä keskitytään erityisesti sanalle annettuun merkitykseen perustuviin eroihin sanakirjamääritelmässä. Sanojen merkityserot on olennaista huomioida esimerkiksi kääntämisessä.
Aineisto rajattiin soveltamalla sanalistaa, joka on käytettävissä olevan sanaston tutkimuksen tulos. Tutkimuksessa äidinkielenään espanjaa puhuvat henkilöt listasivat tietyssä ajassa ne sanat, jotka heille ensimmäisenä tulevat mieleen tietystä aiheesta. Tähän tutkielmaan sovellettu sanalista koostui 34 ruumiinosannimestä, jotka äidinkielenpuhujat viidessä eri tutkimuskohteessa mainitsivat listojensa alkupäässä. Sanalista käännettiin suomeksi, ja sekä espanjan- että suomenkielisen listan perusteella sanakirjoista valittiin 34 ruumiinosannimeä.
Analyysiin valittiin kunkin sanan ensimmäinen määritelmä. Aineiston tutkiminen aloitettiin osoittamalla jokaisessa määritelmässä sisältöä lähimmin kuvaava yleiskäsite (genus proximum), jonka perusteella määritelmiä myös verrattiin keskenään. Yleiskäsitteen tarkastelun jälkeen analyysissä edettiin vapaasti, ilman ennalta määriteltyjä tarkastelunkohteita. Tämän induktiivisen menettelyn tuloksena aineistossa esiintyi toistuvia piirteitä, joiden perusteella voitiin jakaa erot aihealueittain ryhmiin.
Olennaisimmat erot sanakirjojen välillä perustuivat seuraaviin piirteisiin. Suomen kielen perussanakirjan määritelmissä yleiskäsite viittasi espanjalaista sanakirjaa selvästi useammin osa-kokonaisuussuhteeseen. Suomenkieliset määritelmät sisälsivät myös useammin viittauksen kuvatun ruumiinosan ylä- tai alapuolisuuteen suhteessa ruumiiseen kokonaisuutena. Espanjankielisissä määritelmissä puolestaan esiintyi suomalaisia selkeästi useammin viittaus ruumiinosan sisä- tai ulkopuolisuuteen suhteessa isompaan kokonaisuuteen, viittaus ulkonäköön tai koostumukseen sekä ruumiinosan toiminnallisuuteen tai tarkoitukseen.
Ruumiinosannimien määritelmien vertailu osoitti, että sama kielenulkoinen todellisuus kuvataan eri tavalla suomen- ja espanjakielisessä sanakirjassa. Erot perustuvat sanakirjatoimituksen valitsemiin menettelytapoihin, mutta mahdollisesti myös erilaiseen tapaan hahmottaa sama kielenulkoinen todellisuus eri kielissä. Menettelytapoihin perustuvat erot osoitetaan toteen vertailevan analyysin avulla. Empiirisesti todistettavien tuloksien lisäksi sekä teoria- että analyysiosiossa pohditaan osoitettujen erojen mahdollista yhteyttä eri kielten keskenään erilaiseen hahmotustapaan.
Aineisto rajattiin soveltamalla sanalistaa, joka on käytettävissä olevan sanaston tutkimuksen tulos. Tutkimuksessa äidinkielenään espanjaa puhuvat henkilöt listasivat tietyssä ajassa ne sanat, jotka heille ensimmäisenä tulevat mieleen tietystä aiheesta. Tähän tutkielmaan sovellettu sanalista koostui 34 ruumiinosannimestä, jotka äidinkielenpuhujat viidessä eri tutkimuskohteessa mainitsivat listojensa alkupäässä. Sanalista käännettiin suomeksi, ja sekä espanjan- että suomenkielisen listan perusteella sanakirjoista valittiin 34 ruumiinosannimeä.
Analyysiin valittiin kunkin sanan ensimmäinen määritelmä. Aineiston tutkiminen aloitettiin osoittamalla jokaisessa määritelmässä sisältöä lähimmin kuvaava yleiskäsite (genus proximum), jonka perusteella määritelmiä myös verrattiin keskenään. Yleiskäsitteen tarkastelun jälkeen analyysissä edettiin vapaasti, ilman ennalta määriteltyjä tarkastelunkohteita. Tämän induktiivisen menettelyn tuloksena aineistossa esiintyi toistuvia piirteitä, joiden perusteella voitiin jakaa erot aihealueittain ryhmiin.
Olennaisimmat erot sanakirjojen välillä perustuivat seuraaviin piirteisiin. Suomen kielen perussanakirjan määritelmissä yleiskäsite viittasi espanjalaista sanakirjaa selvästi useammin osa-kokonaisuussuhteeseen. Suomenkieliset määritelmät sisälsivät myös useammin viittauksen kuvatun ruumiinosan ylä- tai alapuolisuuteen suhteessa ruumiiseen kokonaisuutena. Espanjankielisissä määritelmissä puolestaan esiintyi suomalaisia selkeästi useammin viittaus ruumiinosan sisä- tai ulkopuolisuuteen suhteessa isompaan kokonaisuuteen, viittaus ulkonäköön tai koostumukseen sekä ruumiinosan toiminnallisuuteen tai tarkoitukseen.
Ruumiinosannimien määritelmien vertailu osoitti, että sama kielenulkoinen todellisuus kuvataan eri tavalla suomen- ja espanjakielisessä sanakirjassa. Erot perustuvat sanakirjatoimituksen valitsemiin menettelytapoihin, mutta mahdollisesti myös erilaiseen tapaan hahmottaa sama kielenulkoinen todellisuus eri kielissä. Menettelytapoihin perustuvat erot osoitetaan toteen vertailevan analyysin avulla. Empiirisesti todistettavien tuloksien lisäksi sekä teoria- että analyysiosiossa pohditaan osoitettujen erojen mahdollista yhteyttä eri kielten keskenään erilaiseen hahmotustapaan.