Energian ja hyvinvoinnin korrelaatio
Rusanen, Jarno (2017)
Kandidaatintyö
Rusanen, Jarno
2017
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201701181181
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201701181181
Tiivistelmä
Kandidaatintyön tavoitteena oli selvittää kuinka energiankulutus ja hyvinvointi riippuvat toisistaan tarkastelemalla hyvinvoinnin tunnuslukuja asukaskohtaisen energiankulutuksen funktiona. Työssä selvitettiin myös energiankulutuksen ja sen rinnalla hiilidioksidipäästöjen yleistä kehitystä sekä tulevaisuuden näkymiä.
Hyvinvointi on ilmiö, jonka tutkiminen ei ole yksiselitteistä ja sen tarkastelemiseksi täytyy ottaa huomioon useita eri osa-alueita. Työssä hyvinvoinnin osa-alueiksi valittiin terveys, koulutus ja talous, joita kuvaamaan valittiin tunnuslukuja, jotka on määritetty suurimmalle osalle maailman valtioista. Lisäksi tarkasteltiin inhimillisen kehityksen indeksiä, jossa yhdistyvät edellä mainitut osa-alueet. Hyvinvoinnin ja energiankulutuksen välistä yhteyttä tutkittiin erityisesti gapminder.org -verkkosivuston avulla muodostetuista kuplakaavioista ja niissä vuosien myötä tapahtuneista muutoksista.
Valittujen hyvinvoinnin tunnuslukujen kehityksen havaittiin korreloivan selvästi energiankulutuksen kehityksen kanssa lähinnä sellaisissa maissa, joissa hyvinvointia voidaan pitää vähäisenä. Kehittyneemmissä ja suuremman hyvinvoinnin maissa yhtä selvää korrelaatiota ei usein ollut enää havaittavissa, tai energiankulutuksen kasvaessa hyvinvointi lisääntyi huomattavasti vähemmän. Vuotuinen kokonaisenergiankulutuksen taso, jota suuremmilla arvoilla energiankulutuksen kasvu ei enää vaikuttanut yhtä selvästi hyvinvoinnin kasvuun, oli tunnusluvusta riippuen noin 2-3 ekvivalenttia öljytonnia asukasta kohden.
Hyvinvointi on ilmiö, jonka tutkiminen ei ole yksiselitteistä ja sen tarkastelemiseksi täytyy ottaa huomioon useita eri osa-alueita. Työssä hyvinvoinnin osa-alueiksi valittiin terveys, koulutus ja talous, joita kuvaamaan valittiin tunnuslukuja, jotka on määritetty suurimmalle osalle maailman valtioista. Lisäksi tarkasteltiin inhimillisen kehityksen indeksiä, jossa yhdistyvät edellä mainitut osa-alueet. Hyvinvoinnin ja energiankulutuksen välistä yhteyttä tutkittiin erityisesti gapminder.org -verkkosivuston avulla muodostetuista kuplakaavioista ja niissä vuosien myötä tapahtuneista muutoksista.
Valittujen hyvinvoinnin tunnuslukujen kehityksen havaittiin korreloivan selvästi energiankulutuksen kehityksen kanssa lähinnä sellaisissa maissa, joissa hyvinvointia voidaan pitää vähäisenä. Kehittyneemmissä ja suuremman hyvinvoinnin maissa yhtä selvää korrelaatiota ei usein ollut enää havaittavissa, tai energiankulutuksen kasvaessa hyvinvointi lisääntyi huomattavasti vähemmän. Vuotuinen kokonaisenergiankulutuksen taso, jota suuremmilla arvoilla energiankulutuksen kasvu ei enää vaikuttanut yhtä selvästi hyvinvoinnin kasvuun, oli tunnusluvusta riippuen noin 2-3 ekvivalenttia öljytonnia asukasta kohden.