Suomen hintakilpailukyvyn kehittyminen vuosina 2004–2015
Dahl, Petra (2016)
Kandidaatintutkielma
Dahl, Petra
2016
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2016120830554
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2016120830554
Tiivistelmä
Tutkielman tavoitteena on tarkastella Suomen hintakilpailukyvyn tasoa ja kehityssuuntaa aikavälillä 2004–2015. Suomen kilpailukykyä verrataan sellaisiin Euroopan maihin, joiden kanssa Suomen kaupankäynti on ollut merkittävää tai jotka ovat Suomen kaltaisia muun muassa toimialarakenteeltaan. Vertailumaat ovat Saksa, Ruotsi, Norja, Tanska, Iso-Britannia, Viro, Belgia, Ranska, Hollanti, Itävalta ja Puola.
Hintakilpailukyvyn nähdään koostuvan kolmesta eri tekijästä: työvoimakustannuksista, työn tuottavuudesta ja valuuttakurssista. Työvoimakustannuksia ja työn tuottavuutta koskevat tiedot haettiin Eurostatin aineistoista. Valuuttakurssitiedot puolestaan etsittiin Suomen Pankin aineistoista. Menetelmänä käytetään kuvailevaa kvantitatiivista analyysia, jossa jokaisen hintakilpailukyvyn osatekijän kehitystä arvioidaan ensin erikseen ja lopulta tarkastellaan tekijöiden vaikutusta kilpailukykyyn. Kunkin maan osatekijän muutosta verrataan oman maan suhteelliseen muutokseen.
Työvoimakustannukset Suomessa kasvoivat tarkasteluajanjaksolla keskimäärin vertailtuja maita enemmän. Vertailumaita suurempi työvoimakustannusten kasvu heikensi osaltaan Suomen kilpailukyvyn asemaa vuosina 2004–2015. Suomessa työn tuottavuuden kehitys oli keskimäärin nousujohteista vuosina 2004–2008. Kyseisinä vuosina työn tuottavuus Suomessa oli yksi eniten kasvaneista vertailtujen maiden keskuudessa. Vuodesta 2008 lähtien työn tuottavuuden kehitys on kuitenkin ollut heikkoa ja yksi hitaimmista verrattuna muihin maihin. Työn tuottavuuden heikon kehityksen myötä myös kilpailukyvyn taso on kärsinyt. Valuuttakurssien vaihtelusta nähdään, että niiden muutoksen ja työvoimakustannusten muutoksen vaikutukset hintakilpailukyvylle olivat samansuuntaisia samalla periodilla. Koska sekä työvoimakustannusten että työn tuottavuuden kehitykset olivat olleet epäedullisia Suomen kannalta, voidaan Suomen kilpailukyvyn katsoa heikentyneen vuosina 2004–2015. Yhteisvaluutasta johtuen Suomessa ei voida vaikuttaa kilpailukykyyn valuutan muutosten avulla. Näin ollen kilpailukykyä voidaan parantaa työvoimakustannusten kasvun hidastamisella tai vaihtoehtoisesti työn tuottavuuden kasvua nopeuttamalla. The aim of this thesis is to examine the level and various trends of Finland's price competitiveness during the time period of 2004–2015. Finland's competitiveness is being compared to various European countries based on their industrial structure and the significance of commerce. The selected countries are Germany, Sweden, Norway, Denmark, Great Britain, Estonia, Belgium, France, the Netherlands, Austria and Poland. Price competitiveness consists of three different factors: labor costs, labor productivity and the currency. The statistics related to labor costs as well as labor productivity were found from the Eurostat database. In addition, the information concerning the exchange rates was found from the database that is provided by the Bank of Finland. The method of analysis is descriptive quantitative analysis. In the empirical part, the development of each of the components is first evaluated separately and finally, all components are combined and analyzed based on what kind of effect they have on competitiveness.
In Finland, labor costs increased on average more than in the comparative countries during the years 2004–2015. The high growth of labor costs has reduced Finland´s competitiveness. The development of Finland´s labor productivity was desirable over the period of 2004 to 2008 as Finland was, at the time, one of the fastest growing countries. However, after 2008, the growth of labor productivity has been decreasing and the rate is now one of the slowest when compared to other European countries. As a result of a weak development of labor productivity, Finland’s competitiveness index has been shrinking. In addition, the changes in exchange rates as well as in labor costs were similar to the changes in competitiveness during the same time period. Since the development of both labor costs and labor productivity has been unfavorable, it is evident that this phenomenon has had a decreasing effect on Finland’s competitiveness during 2004–2015. Due to shared currency, it is not possible to influence Finland’s competitiveness by altering the exchange rates. Therefore, there are only two ways to improve the competitiveness of Finland: 1) reducing the growth of labor costs or 2) speeding up the growth of labor productivity.
Hintakilpailukyvyn nähdään koostuvan kolmesta eri tekijästä: työvoimakustannuksista, työn tuottavuudesta ja valuuttakurssista. Työvoimakustannuksia ja työn tuottavuutta koskevat tiedot haettiin Eurostatin aineistoista. Valuuttakurssitiedot puolestaan etsittiin Suomen Pankin aineistoista. Menetelmänä käytetään kuvailevaa kvantitatiivista analyysia, jossa jokaisen hintakilpailukyvyn osatekijän kehitystä arvioidaan ensin erikseen ja lopulta tarkastellaan tekijöiden vaikutusta kilpailukykyyn. Kunkin maan osatekijän muutosta verrataan oman maan suhteelliseen muutokseen.
Työvoimakustannukset Suomessa kasvoivat tarkasteluajanjaksolla keskimäärin vertailtuja maita enemmän. Vertailumaita suurempi työvoimakustannusten kasvu heikensi osaltaan Suomen kilpailukyvyn asemaa vuosina 2004–2015. Suomessa työn tuottavuuden kehitys oli keskimäärin nousujohteista vuosina 2004–2008. Kyseisinä vuosina työn tuottavuus Suomessa oli yksi eniten kasvaneista vertailtujen maiden keskuudessa. Vuodesta 2008 lähtien työn tuottavuuden kehitys on kuitenkin ollut heikkoa ja yksi hitaimmista verrattuna muihin maihin. Työn tuottavuuden heikon kehityksen myötä myös kilpailukyvyn taso on kärsinyt. Valuuttakurssien vaihtelusta nähdään, että niiden muutoksen ja työvoimakustannusten muutoksen vaikutukset hintakilpailukyvylle olivat samansuuntaisia samalla periodilla. Koska sekä työvoimakustannusten että työn tuottavuuden kehitykset olivat olleet epäedullisia Suomen kannalta, voidaan Suomen kilpailukyvyn katsoa heikentyneen vuosina 2004–2015. Yhteisvaluutasta johtuen Suomessa ei voida vaikuttaa kilpailukykyyn valuutan muutosten avulla. Näin ollen kilpailukykyä voidaan parantaa työvoimakustannusten kasvun hidastamisella tai vaihtoehtoisesti työn tuottavuuden kasvua nopeuttamalla.
In Finland, labor costs increased on average more than in the comparative countries during the years 2004–2015. The high growth of labor costs has reduced Finland´s competitiveness. The development of Finland´s labor productivity was desirable over the period of 2004 to 2008 as Finland was, at the time, one of the fastest growing countries. However, after 2008, the growth of labor productivity has been decreasing and the rate is now one of the slowest when compared to other European countries. As a result of a weak development of labor productivity, Finland’s competitiveness index has been shrinking. In addition, the changes in exchange rates as well as in labor costs were similar to the changes in competitiveness during the same time period. Since the development of both labor costs and labor productivity has been unfavorable, it is evident that this phenomenon has had a decreasing effect on Finland’s competitiveness during 2004–2015. Due to shared currency, it is not possible to influence Finland’s competitiveness by altering the exchange rates. Therefore, there are only two ways to improve the competitiveness of Finland: 1) reducing the growth of labor costs or 2) speeding up the growth of labor productivity.