Tilintarkastuspalkkioiden määräytyminen Pohjoismaissa
Vuori, Helmi (2016)
Pro gradu -tutkielma
Vuori, Helmi
2016
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2016120530237
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2016120530237
Tiivistelmä
Tilintarkastusmarkkinoita ja niiden tehokkuutta on arvioitu entistä tarkemmin 2000-
luvun finanssikriisin jälkeen ja alan kohtaama sääntely on lisääntynyt. Esiin on noussut kysymys siitä, voiko tilintarkastaja toteuttaa työtään täysin riippumattomasti kun palkkion maksaa tarkastettava yritys. Riippumattomuus kuitenkin säilyy, jos saatu palkkio edustaa tehdyn tarkastustyön laajuutta ja on markkinaehtoinen.
Tilintarkastuspalkkioiden määräytymistä on tutkittu laajalti ympäri maailmaa jo useamman vuosikymmenen ajan, mutta pohjoismaista markkinaa on tutkittu verrattain vähän. Motivaation tutkimukselle luo parempi ymmärrys pohjoismaisen tilintarkastusmarkkinan kilpailullisuutta ja tilintarkastuspalkkioiden hinnoittelumallia kohtaan.
Tutkimus on toteutettu tilastollisena tutkimuksena 387 suomalaisen, ruotsalaisen, norjalaisen ja tanskalaisen yrityksen tilinpäätösaineistoilla. Lineaarisella regressioanalyyysillä pyritään selittämään tilintarkastuspalkkioita tarkastettavan yrityksen kokoa, kompleksisuutta ja riskisyyttä kuvaavilla muuttujilla.
Tutkimuksen tulokset ovat samassa linjassa aikaisempien tutkimusten tuloksien kanssa, ja voidaan todeta, että maksetut tilintarkastuspalkkiot ovat sitä suurempia, mitä suurempi, kompleksisempi ja riskisempi yritys on. Tilintarkastuspalkkioita nostavat selkeästi eniten suuri taseen loppusumma ja erityisesti vaativaa tarkastustyötä vaativat erät kuten saatavat ja vaihto-omaisuus. Transparency and effectiveness of audit markets have been under scrutinization after the financial crisis in 2009. Different restrictive regulations have been put in place but concern about the independence of the auditor still exists when the auditee pays the audit fees. Independency actualizes when the amount of audit fees is market-priced and can be explained by the amount of audit workload.
Research of the audit fee determinants has started from the 1980’s and has spread to various countries but the Nordic market hasn’t received as much of research attention. The motivation for this study stems from the will for better understanding towards the Nordic audit markets and their model to set the audit fees.
This study is a quantitative analysis of which research material contains financial statements of 387 companies operating in Finland, Sweden, Denmark and Norway. The linear regression analysis attempts to explain audit fees with different variables representing the size, complexity and riskiness of the auditee.
The results are in align with other similar researches and prove that audit fees are larger for companies that are great in size, complexity and riskiness. The major effect on audit fees comes from large balance sheet and especially from assets that require more audit work such as receivables and inventory.
luvun finanssikriisin jälkeen ja alan kohtaama sääntely on lisääntynyt. Esiin on noussut kysymys siitä, voiko tilintarkastaja toteuttaa työtään täysin riippumattomasti kun palkkion maksaa tarkastettava yritys. Riippumattomuus kuitenkin säilyy, jos saatu palkkio edustaa tehdyn tarkastustyön laajuutta ja on markkinaehtoinen.
Tilintarkastuspalkkioiden määräytymistä on tutkittu laajalti ympäri maailmaa jo useamman vuosikymmenen ajan, mutta pohjoismaista markkinaa on tutkittu verrattain vähän. Motivaation tutkimukselle luo parempi ymmärrys pohjoismaisen tilintarkastusmarkkinan kilpailullisuutta ja tilintarkastuspalkkioiden hinnoittelumallia kohtaan.
Tutkimus on toteutettu tilastollisena tutkimuksena 387 suomalaisen, ruotsalaisen, norjalaisen ja tanskalaisen yrityksen tilinpäätösaineistoilla. Lineaarisella regressioanalyyysillä pyritään selittämään tilintarkastuspalkkioita tarkastettavan yrityksen kokoa, kompleksisuutta ja riskisyyttä kuvaavilla muuttujilla.
Tutkimuksen tulokset ovat samassa linjassa aikaisempien tutkimusten tuloksien kanssa, ja voidaan todeta, että maksetut tilintarkastuspalkkiot ovat sitä suurempia, mitä suurempi, kompleksisempi ja riskisempi yritys on. Tilintarkastuspalkkioita nostavat selkeästi eniten suuri taseen loppusumma ja erityisesti vaativaa tarkastustyötä vaativat erät kuten saatavat ja vaihto-omaisuus.
Research of the audit fee determinants has started from the 1980’s and has spread to various countries but the Nordic market hasn’t received as much of research attention. The motivation for this study stems from the will for better understanding towards the Nordic audit markets and their model to set the audit fees.
This study is a quantitative analysis of which research material contains financial statements of 387 companies operating in Finland, Sweden, Denmark and Norway. The linear regression analysis attempts to explain audit fees with different variables representing the size, complexity and riskiness of the auditee.
The results are in align with other similar researches and prove that audit fees are larger for companies that are great in size, complexity and riskiness. The major effect on audit fees comes from large balance sheet and especially from assets that require more audit work such as receivables and inventory.