Roottorin vaikutus sulpun läpivirtauskapasiteettiin sihtipinnalla
Myyryläinen, Joni (2016)
Huom!
Sisältö avataan julkiseksi: ..
Sisältö avataan julkiseksi: ..
Diplomityö
Myyryläinen, Joni
2016
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2016112329728
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2016112329728
Tiivistelmä
Tässä tutkimuksessa tutkitaan roottorin vaikutusta sulpun läpivirtauskapasiteettiin sihtipinnalla. Aluksi kirjallisuusosassa luodaan yleissilmäys painelajitteluun ja tarkastellaan painelajittelun kapasiteetin määritelmää sekä epäpuhtauksien erottumista lajitteluteorioiden valossa. Teoria-osuudessa tarkastellaan myös kapasiteetin teoriaa ja raja-arvoja käsittäen erotustehokkuuden, kuitujen läpäisyn ja rejektin sakeutumisen, kuitujen selektiivisen läpäisyn, sekä toimintakäyrän suorituskyvyn arviointiin. Lopuksi selvitetään lajittelun laite- ja käyttöparametrien, sekä sulpun ominaisuuksien vaikutusta kapasiteettiin laskenta ja mittaus huomioiden.
Kokeellisessa osuudessa kartoitetaan sihdin läpivirtauskapasiteettiin syntyviä muutoksia painelajittimen rakenne- ja prosessiparametrien vaikutuksesta. Prosessimuuttujia varioidaan lohkosuunnitelman perusteella. Roottoripalojen muuttujaparametreiksi valitaan olakkeen muoto ja pituus, palan pituus, leveys ja korkeus, keski-osan pituus, sekä portaan korkeus. Lajitinta ajetaan kahdessa sakeudessa, joissa roottoreilla ajetaan kapasiteettikäyrä eli tuotantoa nostetaan systemaattisesti niin kauan, kunnes sihti ajautuu tukkoon.
Mittauksiin perustuvien kokeellisten mallien luonti on tärkeää prosessikehityksen kannalta. Prosmal- ja Matlab-ohjelmistoilla mallinnetaan laite- ja ajoparametrien vaikutusta valittuihin toiminta-arvoihin. Ajotulosten tulkintaa laajennetaan lineaarisella regressioanalyysillä ja tuloksista lasketaan ulos parametriyhdistelmiä, joilla kuvataan akseptin sakeutta, tehoa, rejektin sakeutumiskerrointa ja paine-eroa. Saatuja tuloksia voidaan hyödyntää uusien, tehokkaampien painelajittimien roottoreiden suunnittelussa ja rakentamisessa. This research focuses on the effect of the rotor´s flow through capacity of pulp on screen surface. At first, the literature part gives an overview on pressure screening. The definition of pressure screening capacity and separation of impurities in light of screening theories is considered. Related theory and limits of pressure screening capacity are introduced in the literature part focusing on separation efficiency, fiber passage and reject thickening, selective passage of fiber and operation curve for estimating performance. Finally screening equipment and operating parameters as well as pulp properties effect in capacity are viewed, including calculating and measuring.
The changes caused by the structure and the process parameters in screen’s flow-through capacity are charted in an experimental part. The process variables are varied in the basis of a block plan. Front shape and length, total length, width and height, length of middle section and edge height were selected as rotor pieces variable parameters. Screener is driven in two consistencies, in which capacity curves are driven by rotors so that production was raised systematically until screen was plugged.
Creating experimental models based on measurements is important in terms of process development. Equipment and operating parameters’ effect on the operating values are modelled with Prosmal and Matlab programs. The interpretation of drive results is extended by linear regression analysis. Own parameter combinations are calculated out of the data, by which accept consistency, power, reject thickening factor and pressure difference are described. The results can be used in planning and constructing new, more effective rotors for pressure screens.
Kokeellisessa osuudessa kartoitetaan sihdin läpivirtauskapasiteettiin syntyviä muutoksia painelajittimen rakenne- ja prosessiparametrien vaikutuksesta. Prosessimuuttujia varioidaan lohkosuunnitelman perusteella. Roottoripalojen muuttujaparametreiksi valitaan olakkeen muoto ja pituus, palan pituus, leveys ja korkeus, keski-osan pituus, sekä portaan korkeus. Lajitinta ajetaan kahdessa sakeudessa, joissa roottoreilla ajetaan kapasiteettikäyrä eli tuotantoa nostetaan systemaattisesti niin kauan, kunnes sihti ajautuu tukkoon.
Mittauksiin perustuvien kokeellisten mallien luonti on tärkeää prosessikehityksen kannalta. Prosmal- ja Matlab-ohjelmistoilla mallinnetaan laite- ja ajoparametrien vaikutusta valittuihin toiminta-arvoihin. Ajotulosten tulkintaa laajennetaan lineaarisella regressioanalyysillä ja tuloksista lasketaan ulos parametriyhdistelmiä, joilla kuvataan akseptin sakeutta, tehoa, rejektin sakeutumiskerrointa ja paine-eroa. Saatuja tuloksia voidaan hyödyntää uusien, tehokkaampien painelajittimien roottoreiden suunnittelussa ja rakentamisessa.
The changes caused by the structure and the process parameters in screen’s flow-through capacity are charted in an experimental part. The process variables are varied in the basis of a block plan. Front shape and length, total length, width and height, length of middle section and edge height were selected as rotor pieces variable parameters. Screener is driven in two consistencies, in which capacity curves are driven by rotors so that production was raised systematically until screen was plugged.
Creating experimental models based on measurements is important in terms of process development. Equipment and operating parameters’ effect on the operating values are modelled with Prosmal and Matlab programs. The interpretation of drive results is extended by linear regression analysis. Own parameter combinations are calculated out of the data, by which accept consistency, power, reject thickening factor and pressure difference are described. The results can be used in planning and constructing new, more effective rotors for pressure screens.