Varusmiesten motivaation muutos varusmiespalveluksen aikana
Kallela, Janne (2016)
Kallela, Janne
Johtamisen ja sotilaspedagogiikan laitos
Johtaminen
Sotatieteiden maisteriopiskelijan pro gradu
Sotatieteiden maisterikurssi 5
2016
Julkinen
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2016090623620
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2016090623620
Tiivistelmä
Tutkielma käsittelee varusmiesten oppimismotivaatiota. Motivaation ja palvelusmotivaation laajan alan osalta näkökulmana tutkimuksessa ovat tavoiteorientaatioteorian ilmiöt varus-miespalveluksessa. Vastaavasta näkökulmasta tutkimuksia varusmiesten osalta on tehty vain harvoja. Tarkoituksena tällä työllä oli selvittää, voidaanko varusmiehet jakaa viitekehyksen mukaisin perustein erilaisiin tavoiteorientaatioprofiililuokkiin, ja jos voidaan, niin minkälaisiin. Toisena tavoitteena oli tarkastella tavoiteorientaatioprofiilien pysyvyyttä varusmiespalveluksen aikana. Viimeisimpänä tavoitteena oli selvittää onko palvelustehtävään määräämisellä yhteyttä tavoiteorientaatioprofiilien muutokseen.
Tutkimus tehtiin määrällisen tutkimusotteen perusteiden mukaisesti. Aineisto kerättiin kyselyllä kahtena mittausajankohtana. Kysely perustui valmiiseen aikaisemmin samanlaisissa tutkimuksissa käytettyyn mittariin. Kohderyhmäksi tutkimukseen valittiin kokonaisuudessaan Karjalan prikaatin Salpausselän Ilmatorjuntapatteriston saapumiserä. Tutkimukselle asetettujen tutkimuskysymyksien selvittämiseen käytettiin (SPSS ohjelmistolla) eksploratiivista faktorianalyysia, osioanalyysia, askeltavaa klusterianalyysia, varianssianalyysia ja ristiintaulukointia.
Tutkimuksessa selvisi, että varusmiehet voidaan jakaa viiteen tavoiteorientaatioprofiililuokkaan. Pysyvyyden osalta tutkimuksessa havaittiin, että liike profiiliorientaatioluokkien välillä oli tutkimuksen viitekehykselle ominaisesti vähäistä. Muutoksia luokissa kuitenkin tapahtui mittauskertojen välillä. Palvelustehtävään määräämisen yhteyttä orientaatioprofiililuokan muutokseen ei pystytty yksiselitteisesti määrittelemään. Tutkimuksesta selvisi, että johtajakoulutukseen käsketyt varusmiehet pitivät tehtävää oman tehtävään halukkuuden toteutumasta huolimatta mielekkäämpänä verrattuna miehistön tehtävissä palvelleisiin. Erityisen selvästi ilmiö esiintyi reservinupseerikoulutukseen käskettyjen osalta.
Tutkimustulosten perusteella voitiin todeta, että varusmiehet eivät ole oppimismotivaatioltaan homogeeninen joukko. Näin ollen löydettyjen tavoiteorientaatioprofiililuokkien määrittelyn avulla saatiin lisätietoa varusmiesten oppimismotivaatiosta varusmiespalveluksen eri aikoina. Oppimismotivaation tutkimisen perusteella on mahdollista vaikuttaa oppimisympäristön kehittämiseen ja näin tukea varusmiesten oppimista. Tämän tutkimuksen tutkimustulosten perusteella ei käytännön muutoksiin ole tarvetta tai mahdollisuutta, mutta tutkimus antoi hyvän pohjan viitekehyksen testaamiselle varusmiesympäristössä.
Tutkimus tehtiin määrällisen tutkimusotteen perusteiden mukaisesti. Aineisto kerättiin kyselyllä kahtena mittausajankohtana. Kysely perustui valmiiseen aikaisemmin samanlaisissa tutkimuksissa käytettyyn mittariin. Kohderyhmäksi tutkimukseen valittiin kokonaisuudessaan Karjalan prikaatin Salpausselän Ilmatorjuntapatteriston saapumiserä. Tutkimukselle asetettujen tutkimuskysymyksien selvittämiseen käytettiin (SPSS ohjelmistolla) eksploratiivista faktorianalyysia, osioanalyysia, askeltavaa klusterianalyysia, varianssianalyysia ja ristiintaulukointia.
Tutkimuksessa selvisi, että varusmiehet voidaan jakaa viiteen tavoiteorientaatioprofiililuokkaan. Pysyvyyden osalta tutkimuksessa havaittiin, että liike profiiliorientaatioluokkien välillä oli tutkimuksen viitekehykselle ominaisesti vähäistä. Muutoksia luokissa kuitenkin tapahtui mittauskertojen välillä. Palvelustehtävään määräämisen yhteyttä orientaatioprofiililuokan muutokseen ei pystytty yksiselitteisesti määrittelemään. Tutkimuksesta selvisi, että johtajakoulutukseen käsketyt varusmiehet pitivät tehtävää oman tehtävään halukkuuden toteutumasta huolimatta mielekkäämpänä verrattuna miehistön tehtävissä palvelleisiin. Erityisen selvästi ilmiö esiintyi reservinupseerikoulutukseen käskettyjen osalta.
Tutkimustulosten perusteella voitiin todeta, että varusmiehet eivät ole oppimismotivaatioltaan homogeeninen joukko. Näin ollen löydettyjen tavoiteorientaatioprofiililuokkien määrittelyn avulla saatiin lisätietoa varusmiesten oppimismotivaatiosta varusmiespalveluksen eri aikoina. Oppimismotivaation tutkimisen perusteella on mahdollista vaikuttaa oppimisympäristön kehittämiseen ja näin tukea varusmiesten oppimista. Tämän tutkimuksen tutkimustulosten perusteella ei käytännön muutoksiin ole tarvetta tai mahdollisuutta, mutta tutkimus antoi hyvän pohjan viitekehyksen testaamiselle varusmiesympäristössä.
Kokoelmat
- Opinnäytteet [2348]