Venäjän asevoimien uusi ilme : moottoroidun jalkaväkiyhtymän kehittymisen vaikutukset Läntisen sotilaspiirin taistelupotentiaaliin 2000-luvulla
Soinoja, Samuli (2016)
Soinoja, Samuli
Sotataidon laitos
Operaatiotaito ja taktiikka
Sotatieteiden maisteriopiskelijan pro gradu
Sotatieteiden maisterikurssi 5
2016
Julkinen
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2016090623586
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2016090623586
Tiivistelmä
Tutkimus käsittelee Venäjän asevoimien muutosta ja siihen keskeisesti vaikuttaneita tekijöitä. Tutkimuksessa selvitetään, miten moottoroidun jalkaväkiyhtymän kehittäminen on vaikuttanut Läntisen sotilaspiirin taistelupotentiaalin kehittymiseen 2000-luvulla. Tutkimuksen tavoitteena on tuottaa uutta tietoa vuonna 2008 käynnistyneen Venäjän asevoimien kehittämisen tämänhetkisestä tilasta ja luoda arvioita Venäjän maavoimien tulevaisuuden kehittämissuunnasta operaatiotaidon ja taktiikan tutkimiseen. Tutkimus on luonteeltaan taktiikan laadullinen tutkimus, jonka tieteenfilosofisena lähestymistapana on käytetty hermeneutiikkaa. Tutkimustyön menetelmänä on tapaustutkimus. Tutkimuksen primääriaineisto koostuu kotimaisista ja ulkomaalaisista tutkimuksista, opinnäytetöistä sekä raporteista. Tarkasteltavaksi ajanjaksoksi valittiin Venäjän asevoimien kehittyminen Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen. Ajanjaksolta tarkasteltiin Venäjän asevoimien kehittämiseen vaikuttaneita tekijöitä, käytyjä sotia Tšetšeniassa ja Georgiassa sekä maavoimien kehittymistä ennen vuonna 2014 alkanutta Ukrainan sotaa. Tutkimustulokset osoittavat Venäjän Läntisen sotilaspiirin taistelupotentiaalin muodostuvan korkeassa valmiudessa olevista moottoroiduista jalkaväkiyhtymistä. Niiden kehittämiseen ovat vaikuttaneet merkittävästi Venäjän omat sotakokemukset Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen käydyistä sodista ja konflikteista sekä kansainväliset kehitystrendit. Läntisen sotilaspiirin alueelle on sijoitettuna eri valmiusluokkien yhtymiä, joiden kehittämisessä on huomioitu alueen uhkakuvien ja alueellisten erityisolosuhteiden vaatimukset. Alueellisen operaatiokyvyn lisäksi yhtymien kehittämisessä on painotettu modulaarista joukkorakennetta, millä pyritään mahdollistamaan kyky itsenäiseen toimintaan, joko armeijan tai muiden sotilaspiirien johtoportaiden alaisuudessa. Venäjän maavoimissa on 2000-luvulla siirrytty pääosin prikaatipohjaiseen joukkorakenteeseen. Yhtymien organisaation, kaluston, valmiuden, henkilöstön ja koulutustason kehittämisessä on pyritty alueellisen operaatiokyvyn mahdollistamiseen. Venäjän käymien viimeaikaisten sotien perusteella itse taistelutoimiin ovat osallistuneet tehtäviä varten yhtymistä kootut erilliset osastot tai taisteluosastot. Näin ollen moottoroitujen jalkaväkiyhtymien voidaan katsoa toistaiseksi toimivan ainoastaan hallinnollisina organisaatioina, jotka mahdollistavat taisteluosastoille tarvittavat taistelukyvyn osat.
Kokoelmat
- Opinnäytteet [2348]