Suomen taloussuhdanteiden kansainvälinen yhteisvaihtelu
Lyijynen, Anni (2016)
Pro gradu -tutkielma
Lyijynen, Anni
2016
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2016042510466
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2016042510466
Tiivistelmä
Taloussuhdanteiden yhteisvaihtelun tutkimus on eräs taloustieteiden vanhimmista tutkimusaloista. Finanssikriisi ja euroalueen kohtaamat talousvaikeudet ovat kuitenkin nostaneet aiheen jälleen hyvin ajankohtaiseksi. Kuluneiden kahdenkymmenen vuoden aikana tutkimusalueesta on muodostunut erittäin laaja lukuisine näkökulmineen ja debatteineen.
Tutkielman aiheena on Suomen taloussuhdanteiden kansainvälinen yhteisvaihtelu valittujen vertailumaiden kanssa. Vertailumaat ovat Ruotsi, Norja, Tanska, Saksa, Ranska, Iso-Britannia ja Yhdysvallat. Tutkielmaan valitut taloussuhdannetta kuvaavat muuttujat ovat reaalinen bruttokansantuote, yksityinen kokonaiskulutus ja teollisuustuotantoindeksi. Aineisto on kerätty Lappeenrannan tiedekirjaston Nelli-portaalin OECD iLibrary-tietokannasta ja se kattaa aikajakson 1960 Q1- 2014 Q4. Maakohtainen taloussuhdanne operationalisoidaan laskemalla ensimmäinen logaritminen differenssi, joka edustaa perinteistä reaalisuhdanneteoreettisen koulukunnan näkemystä taloussuhdanteesta. Tutkielman näkökulmaksi valitaan yhden maan näkökulma, joka on hieman harvinaisempi näkökulma verrattuna laajempiin alueellisiin näkökulmiin. Tutkimusmenetelminä käytetään Pearsonin korrelaatiokerrointa, Engle-Granger- sekä Johansenin yhteisintegroituvuustestejä ja VAR-GARCH-BEKK –mallilla laskettua dynaamista korrelaatiota, jotka lasketaan Suomen ja vertailumaiden välille maapareittain. Tuloksia tulkitaan suomalaisen vientiä vertailumaihin suunnittelevan yrityksen näkökulmasta.
Tutkielman tulosten perusteella Engle-Grangerin menetelmällä laskettu samanaikainen yhteisintegroituvuus Suomen ja vertailumaiden välillä on epätodennäköistä. Kun yhteisintegroituvuuden annetaan riippua myös viiveistä, saadaan Johansenin menetelmällä yhteisintegroituvuus Suomen ja Yhdysvaltojen välille reaalisessa bruttokansantuotteessa, Suomen ja Saksan, Suomen ja Ranskan sekä Suomen ja Yhdysvaltojen välille yksityisessä kokonaiskulutuksessa sekä Suomen ja Norjan välille teollisuustuotantoindeksissä. Tulosten tulkintaa vaikeuttavat niiden malliriippuvuus ja informaatiokriteerien toisistaan poikkeavat mallisuositukset, joten yhteisintegroituvuus on mahdollinen myös muiden maaparien kohdalla. Dynaamisten korrelaatiokuvaajien perusteella maaparien välisen yhteisvaihtelun voimakkuus muuttuu ajan mukana. Finanssikriisin aikana kokonaistuotannossa on havaittavissa korkeampi korrelaatio, mutta korrelaatio palaa sen jälkeen perustasolleen. Kokonaiskulutuksen korrelaatio on kokonaistuotantoa alhaisempi ja pitemmissä aikajaksoissa vaihtelevaa. The study of international business cycle co-movement is one of the oldest topics in economics. Due to financial crisis and economic recession in eurozone economies, the study of business cycle co-movement has become again very topical. During the past twenty years the research field has evolved very broad including various perspectives and debates.
The topic of the Master’s thesis is international business cycle co-movement of the Finnish economy compared to a group of advanced economies. The group of advanced economies includes Sweden, Norway, Denmark, Germany, France, Great Britain and the United States. The variables representing business cycle are real gross domestic product, real private consumption and industrial production index. Quarterly data from 1960 Q1 to 2014 Q4 is obtained from OECD iLibrary provided by Lappeenranta Academic Library. Business cycle is operationalized by calculating first logarithmic difference, which represents the traditional view of real business cycle school. Business cycle co-movement is studied from a single country perspective, which is more infrequent perspective among previous studies. The research methods include pairwise static Pearson correlation coefficients, Engle-Granger and Johansen cointegration tests and dynamic conditional correlation calculated with VAR-GARCH-BEKK model. The results are interpreted from the perspective of a Finnish small firm considering exporting products to selected comparison countries.
Based on the results of the Master’s thesis, contemporaneous cointegration between Finland and the comparison countries is very unlikely. However, when turning to the results of Johansen cointegration test, cointegration becomes much more likely. There is cointegration between Finland and the United States in gross domestic product, between Finland and Germany, France and the United States in private consumption and between Finland and Norway in industrial production index. However the interpretation of the test results is difficult due to dependency of the model order and mixed recommendations of information criteria. Because of this, it can be said that cointegration is also possible between the other country pairs. According to the figures of dynamic conditional correlation, there is time-varying correlation between Finland and the comparison countries. During financial crisis, there is an increasing correlation between country pairs, but the correlation returns back to preceding level of financial crisis. Correlation of private consumption is lower than correlation of total production. Correlation figures of private consumption show that correlation of private consumption between country pairs co-moves for longer time periods than in total production.
Tutkielman aiheena on Suomen taloussuhdanteiden kansainvälinen yhteisvaihtelu valittujen vertailumaiden kanssa. Vertailumaat ovat Ruotsi, Norja, Tanska, Saksa, Ranska, Iso-Britannia ja Yhdysvallat. Tutkielmaan valitut taloussuhdannetta kuvaavat muuttujat ovat reaalinen bruttokansantuote, yksityinen kokonaiskulutus ja teollisuustuotantoindeksi. Aineisto on kerätty Lappeenrannan tiedekirjaston Nelli-portaalin OECD iLibrary-tietokannasta ja se kattaa aikajakson 1960 Q1- 2014 Q4. Maakohtainen taloussuhdanne operationalisoidaan laskemalla ensimmäinen logaritminen differenssi, joka edustaa perinteistä reaalisuhdanneteoreettisen koulukunnan näkemystä taloussuhdanteesta. Tutkielman näkökulmaksi valitaan yhden maan näkökulma, joka on hieman harvinaisempi näkökulma verrattuna laajempiin alueellisiin näkökulmiin. Tutkimusmenetelminä käytetään Pearsonin korrelaatiokerrointa, Engle-Granger- sekä Johansenin yhteisintegroituvuustestejä ja VAR-GARCH-BEKK –mallilla laskettua dynaamista korrelaatiota, jotka lasketaan Suomen ja vertailumaiden välille maapareittain. Tuloksia tulkitaan suomalaisen vientiä vertailumaihin suunnittelevan yrityksen näkökulmasta.
Tutkielman tulosten perusteella Engle-Grangerin menetelmällä laskettu samanaikainen yhteisintegroituvuus Suomen ja vertailumaiden välillä on epätodennäköistä. Kun yhteisintegroituvuuden annetaan riippua myös viiveistä, saadaan Johansenin menetelmällä yhteisintegroituvuus Suomen ja Yhdysvaltojen välille reaalisessa bruttokansantuotteessa, Suomen ja Saksan, Suomen ja Ranskan sekä Suomen ja Yhdysvaltojen välille yksityisessä kokonaiskulutuksessa sekä Suomen ja Norjan välille teollisuustuotantoindeksissä. Tulosten tulkintaa vaikeuttavat niiden malliriippuvuus ja informaatiokriteerien toisistaan poikkeavat mallisuositukset, joten yhteisintegroituvuus on mahdollinen myös muiden maaparien kohdalla. Dynaamisten korrelaatiokuvaajien perusteella maaparien välisen yhteisvaihtelun voimakkuus muuttuu ajan mukana. Finanssikriisin aikana kokonaistuotannossa on havaittavissa korkeampi korrelaatio, mutta korrelaatio palaa sen jälkeen perustasolleen. Kokonaiskulutuksen korrelaatio on kokonaistuotantoa alhaisempi ja pitemmissä aikajaksoissa vaihtelevaa.
The topic of the Master’s thesis is international business cycle co-movement of the Finnish economy compared to a group of advanced economies. The group of advanced economies includes Sweden, Norway, Denmark, Germany, France, Great Britain and the United States. The variables representing business cycle are real gross domestic product, real private consumption and industrial production index. Quarterly data from 1960 Q1 to 2014 Q4 is obtained from OECD iLibrary provided by Lappeenranta Academic Library. Business cycle is operationalized by calculating first logarithmic difference, which represents the traditional view of real business cycle school. Business cycle co-movement is studied from a single country perspective, which is more infrequent perspective among previous studies. The research methods include pairwise static Pearson correlation coefficients, Engle-Granger and Johansen cointegration tests and dynamic conditional correlation calculated with VAR-GARCH-BEKK model. The results are interpreted from the perspective of a Finnish small firm considering exporting products to selected comparison countries.
Based on the results of the Master’s thesis, contemporaneous cointegration between Finland and the comparison countries is very unlikely. However, when turning to the results of Johansen cointegration test, cointegration becomes much more likely. There is cointegration between Finland and the United States in gross domestic product, between Finland and Germany, France and the United States in private consumption and between Finland and Norway in industrial production index. However the interpretation of the test results is difficult due to dependency of the model order and mixed recommendations of information criteria. Because of this, it can be said that cointegration is also possible between the other country pairs. According to the figures of dynamic conditional correlation, there is time-varying correlation between Finland and the comparison countries. During financial crisis, there is an increasing correlation between country pairs, but the correlation returns back to preceding level of financial crisis. Correlation of private consumption is lower than correlation of total production. Correlation figures of private consumption show that correlation of private consumption between country pairs co-moves for longer time periods than in total production.