Pest status and incidence of the honey bee tracheal mite in Finland
Korpela, Seppo (1998)
Korpela, Seppo
Julkaisusarja
Agricultural and Food Science in Finland
Volyymi
7
Numero
4
Sivut
469-476
Agricultural Research Centre of Finland The Scientific Agricultural Society of Finland
1998
Julkaisun pysyvä osoite on
http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201604069241
http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201604069241
Tiivistelmä
Tässä tutkimuksessa selvitettiin mehiläisen sisuspunkin (Acarapis woodi) esiintymistä, punkkisaastunnoista aiheutuneita tuhoja ja punkin leviämistä Suomessa. Tutkimus aloitettiin vuonna 1991, jolloin ensimmäiset sisuspunkkilöydöt Suomessa tehtiin sekä USA:sta tuodussa emoerässä että hoitajien tarhauksissa. Yhteensä 2116 mehiläisnäytettä 402 mehiläishoitajalta tutkittiin vuosina 1991 1997. Näytteistä 10% oli sisuspunkin saastuttamia ja 8%:ssa näytteitä lähettäneistä tarhauksista löydettiin vähintään yksi saastunut mehiläiskunta. Viime vuosina sisuspunkkia löytyi kotimaisten emonkasvattajien tarhauksista, mikä ainakin osittain selittänee saastuneiden tarhausten osuuden lisääntymistä tutkimusjakson kolmena viimeisenä vuotena. Eräs sisuspunkkisaastunnan lähde voi kuitenkin olla jo 1970-luvun puolivälissä Italiasta tuodut emot. Havaitsemattomia saastuntoja saattaa siten olla suomalaisessa mehiläiskannassa vielä runsaasti ja ilman yhteyttä viimeaikaisiin mehiläishankintoihin. Kenttäkoe, jossa tutkittiin erilaisia saastuntoja omaavien pesien talvehtimista, osoitti, että jo 20% saastuntataso syksyllä merkitsee lisääntynyttä talvikuolleisuusriskiä. Tulos vastaa samankaltaisissa oloissa USA:n pohjoisosissa saatuja tuloksia. Myös hoitajilta kerätty tieto talvitappioista saastuneilla tarhoilla tukee kenttäkokeen tuloksia, sillä tarhauksissa todettiin saastuneiden mehiläiskuntien osuuden lisääntyessä selvä talvitappioiden lisääntyminen. Tutkimuksen tulokset osoittavat, että sisuspunkin suuri tuhopotentiaali Suomessa poikkeaa tilanteesta muualla Euroopassa, jossa punkki esiintyy, mutta ei juuri aiheuta tuhoja. Leviämisen estävät toimet, esim. emokaupan mukana punkin leviämisen estäminen, ovat siksi tärkeitä. Täydentävä tapa ehkäistä jatkossa sisuspunkin tuhot on siirtyä varroapunkin torjunnassa menetelmiin, jotka tehoavat myös sisuspunkkiin, esim. muurahaishapon käyttöön.