Effect of conservation tillage and peat application on weed infestation on a clay soil
Vanhala, Petri; Pietola, Liisa (2003)
Vanhala, Petri
Pietola, Liisa
Julkaisusarja
Agricultural and Food Science in Finland
Volyymi
12
Numero
2
Sivut
133-145
MTT Agrifood Research Finland The Scientific Agricultural Society of Finland
2003
Julkaisun pysyvä osoite on
http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201604069183
http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201604069183
Tiivistelmä
Kenttäkokeessa Jokioisilla verrattiin useiden eri syyssänkimuokkausmenetelmien ja normaalin syyskynnön vaikutuksia savimaan rikkakasvillisuuteen. Tutkitut sänkimuokkausmenetelmät olivat kultivointi kertaalleen tai kahdesti joko 8 tai 15 cm:n syvyyteen. Kokeen perustamisen yhteydessä elokuussa 1995 tehdyn turvelisäyksen (200 m 3 ha -1 ) avulla pyrittiin nopeuttamaan kyntämättömän savimaan rakenteen parantumista ja kuivuuden kestävyyttä. Koekasveina olivat vuosina 1996, 1998 ja 2000 kaura sekä vuosina 1997 ja 1999 ohra. Rikkakasvien lukumäärä ja massa mitattiin hyvin kuivana vuonna 1999 sekä edellistä sateisempana vuonna 2000. Kyntö suosi selkeästi jauhosavikan (Chenopo-dium album) esiintymistä etenkin kuivissa olosuhteissa. Kynnöstä luopuminen vähensi myös punapeipin (Lamium purpureum) ja peltoemäkin (Fumaria officinalis) esiintymistä. Muuten eri sänkimuokkausmenetelmät tai turvelisäys eivät vaikuttaneet ratkaisevasti rikkakasvien runsauteen tai lajien määrään. Edellisen kesän viljelykasvia kasvoi sänkimuokatuilla mutta ei mainittavasti kynnetyllä maalla. Näin ollen siemenviljelmillä kyntö puoltaa paikkaansa perusmuokkausmenetelmänä. Eri kasvilajien runsastuminen eri lailla muokatuissa maissa näkyi selvimmin kuivana vuonna. Kun satoi riittävästi, rikkakasveja esiintyi tasaisemmin eri käsittelyissä. Turvelisäyksen vaikutus rikkakasvien esiintymiseen oli tässä tutkimuksessa vähäinen. Turvelisäys paransi viljelykasvien kasvua, minkä seurauksena rikkakasvien määrä ei päässyt lisääntymään. Turvelisäys ei siten aiheuttaisi ainakaan suuresti rikkakasvien runsastumista.