Apurahansaajien sosiaaliturvaa selvittäneen työryhmän loppuraportti
Sosiaali- ja terveysministeriö
2004
Julkaisusarja:
Sosiaali- ja terveysministeriön työryhmämuistioita - Social- och hälsovårdsministeriets promemorior - Working group memorandums of the Ministry of Social Affairs and Health: 2004:9This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201504224333Tiivistelmä
Työryhmän tehtävänä oli selvittää apurahalla työskentelyyn liittyvät epäkohdat sosiaaliturvalainsäädännössä ja erityisesti sosiaalivakuutuslainsäädännössä ottaen huomioon myös verolainsäädäntö. Työryhmän tehtävänä oli lisäksi tehdä parannusehdotus selvittämiensä epäkohtien korjaamiseksi.
Työryhmä ehdottaa, että apurahansaajille järjestettäisiin pakollinen eläkevakuutus, jonka rahoittamiseen osallistuisivat apurahansaaja ja valtio. Ansioeläke kertyisi 18 000 euron vuosityötulon mukaisesti, ja
vakuutusmaksut maksettaisiin tästä samasta summasta. Työryhmä ehdottaa myös, että tuloverolaissa säädettyä verovapaan apurahan määrän rajaa nostettaisiin 19 000 euroon vuodessa. Verovapaan apurahan määrän korottamisella turvattaisiin se, että apurahansaajan käteen jäävän tulon määrä ei pienenisi vakuutusmaksuvelvollisuuden vuoksi. Verovapaan tulon määrän muutoksella pyritään myös korjaamaan ansion jälkeenjääneisyyttä.
Eläketurvan järjestäminen heijastuisi sairausvakuutuslain mukaisten etuuksien ansaintaan siten, että eläkevakuutettua tuloa voitaisiin pitää sairausvakuutuslain mukaisten etuuksien määrän laskemisen perusteena. Apurahasta maksettaisiin myös sairausvakuutusmaksua.
Ehdotuksen mukaan apurahakausi ei kerryttäisi työttömyysturvalain mukaisia etuuksia, vaan päätoiminen apurahalla työskentely olisi edelleen niin sanottu hyväksyttävä syy olla pois työmarkkinoilta ja se pidentäisi työssäoloehdon tarkastelujaksoa enimmillään seitsemällä vuodella. Tässä tarkoituksessa työryhmä ehdottaa työttömyysturvalakiin tehtäväksi eräitä teknisiä muutoksia. Apurahakausi ei myöskään johtaisi pakollisen tapaturmavakuutuksen ottamiseen.
Työryhmä ehdottaa, että valtion viisivuotisten taiteilija-apurahojen sosiaaliturvaa selvitettäisiin nopeassa aikataulussa, jotta jatkotyön yhteydessä voitaisiin ratkaista, tulisiko näihin apurahoihin liittää nyt ehdotetun mukainen sosiaaliturva. Työryhmän ehdottaa myös, ettei yliopistojen ja muiden korkeakoulujen toimintamenomomentilta tulisi maksaa työskentelyapurahoja.
Työryhmä ehdottaa, että apurahansaajille järjestettäisiin pakollinen eläkevakuutus, jonka rahoittamiseen osallistuisivat apurahansaaja ja valtio. Ansioeläke kertyisi 18 000 euron vuosityötulon mukaisesti, ja
vakuutusmaksut maksettaisiin tästä samasta summasta. Työryhmä ehdottaa myös, että tuloverolaissa säädettyä verovapaan apurahan määrän rajaa nostettaisiin 19 000 euroon vuodessa. Verovapaan apurahan määrän korottamisella turvattaisiin se, että apurahansaajan käteen jäävän tulon määrä ei pienenisi vakuutusmaksuvelvollisuuden vuoksi. Verovapaan tulon määrän muutoksella pyritään myös korjaamaan ansion jälkeenjääneisyyttä.
Eläketurvan järjestäminen heijastuisi sairausvakuutuslain mukaisten etuuksien ansaintaan siten, että eläkevakuutettua tuloa voitaisiin pitää sairausvakuutuslain mukaisten etuuksien määrän laskemisen perusteena. Apurahasta maksettaisiin myös sairausvakuutusmaksua.
Ehdotuksen mukaan apurahakausi ei kerryttäisi työttömyysturvalain mukaisia etuuksia, vaan päätoiminen apurahalla työskentely olisi edelleen niin sanottu hyväksyttävä syy olla pois työmarkkinoilta ja se pidentäisi työssäoloehdon tarkastelujaksoa enimmillään seitsemällä vuodella. Tässä tarkoituksessa työryhmä ehdottaa työttömyysturvalakiin tehtäväksi eräitä teknisiä muutoksia. Apurahakausi ei myöskään johtaisi pakollisen tapaturmavakuutuksen ottamiseen.
Työryhmä ehdottaa, että valtion viisivuotisten taiteilija-apurahojen sosiaaliturvaa selvitettäisiin nopeassa aikataulussa, jotta jatkotyön yhteydessä voitaisiin ratkaista, tulisiko näihin apurahoihin liittää nyt ehdotetun mukainen sosiaaliturva. Työryhmän ehdottaa myös, ettei yliopistojen ja muiden korkeakoulujen toimintamenomomentilta tulisi maksaa työskentelyapurahoja.