Harmaja, Saima
1913-1937
Public Domain
http://creativecommons.org/publicdomain/mark/1.0/deed.fi
http://creativecommons.org/publicdomain/mark/1.0/deed.fi
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201501091098
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201501091098
Kuvaus
Saima Harmaja
s. 8.5.1913 Helsingissä
k. 21.4.1937 Helsingissä
Saima Harmajasta on tullut romanttisen ja traagisen runoilijakohtalon esimerkkikirjailija. Hänen neljän kokoelman lyyrikonuransa kesti vain viisi vuotta (1932‒1937). Arvostelumenestystä sai eniten esikoiskokoelma Huhtikuu (1932). Harmaja kirjoitti perinteistä loppusoinnullista lyriikkaa, jonka keskeisiä aiheita ovat luonto ja rakkaus. Hän runoili uneksivan lyyrisesti, kuvaili ilojaan ja surujaan ja hehkuvia kaipuun tunnelmia. Vähemmälle huomiolle ovat jääneet hänen aistilliset runonsa ja toisinaan välähtävä suorasukaisen itseironinen huumori, joissa voi nähdä Edith Södergranin runouden vaikutusta. Harmajan kirjailijamyytin syntyyn ovat vaikuttaneet erityisesti postuumisti julkaistut päiväkirjat.
http://www.kansallisbiografia.fi/kb/artikkeli/5582/
----
Saima Harmaja
f. 8.5.1913 i Helsingfors
d. 21.4.1937 i Helsingfors
Saima Harmaja har framstått som den finska litteraturens prototyp för det tragiskt romantiska diktarödet. Hennes karriär som lyriker varade i bara fem år (1932-1937) och resulterade i fyra diktsamlingar. Mest kritikerrosad i produktionen var hennes debutsamling Huhtikuu (sv. April) från 1932. Harmaja skrev traditionell poesi med slutrim, som tematiskt kretsade kring naturen och kärleken. Hon diktade drömmande lyriskt samt beskrev sina sorger, glädjeämnen och glödande längtansfulla stämningar. Mindre uppmärksamhet har getts åt hennes mera sensuella dikter och den raka självironiska humor som ibland sticker ut i texten. Dessa dikter är tydligt påverkade av Edith Södergrans lyrik. Författarmyten kring Harmajas person är framför allt en följd av hennes postumt utgivna dagböcker.
http://www.kansallisbiografia.fi/kb/artikkeli/5582/
s. 8.5.1913 Helsingissä
k. 21.4.1937 Helsingissä
Saima Harmajasta on tullut romanttisen ja traagisen runoilijakohtalon esimerkkikirjailija. Hänen neljän kokoelman lyyrikonuransa kesti vain viisi vuotta (1932‒1937). Arvostelumenestystä sai eniten esikoiskokoelma Huhtikuu (1932). Harmaja kirjoitti perinteistä loppusoinnullista lyriikkaa, jonka keskeisiä aiheita ovat luonto ja rakkaus. Hän runoili uneksivan lyyrisesti, kuvaili ilojaan ja surujaan ja hehkuvia kaipuun tunnelmia. Vähemmälle huomiolle ovat jääneet hänen aistilliset runonsa ja toisinaan välähtävä suorasukaisen itseironinen huumori, joissa voi nähdä Edith Södergranin runouden vaikutusta. Harmajan kirjailijamyytin syntyyn ovat vaikuttaneet erityisesti postuumisti julkaistut päiväkirjat.
http://www.kansallisbiografia.fi/kb/artikkeli/5582/
----
Saima Harmaja
f. 8.5.1913 i Helsingfors
d. 21.4.1937 i Helsingfors
Saima Harmaja har framstått som den finska litteraturens prototyp för det tragiskt romantiska diktarödet. Hennes karriär som lyriker varade i bara fem år (1932-1937) och resulterade i fyra diktsamlingar. Mest kritikerrosad i produktionen var hennes debutsamling Huhtikuu (sv. April) från 1932. Harmaja skrev traditionell poesi med slutrim, som tematiskt kretsade kring naturen och kärleken. Hon diktade drömmande lyriskt samt beskrev sina sorger, glädjeämnen och glödande längtansfulla stämningar. Mindre uppmärksamhet har getts åt hennes mera sensuella dikter och den raka självironiska humor som ibland sticker ut i texten. Dessa dikter är tydligt påverkade av Edith Södergrans lyrik. Författarmyten kring Harmajas person är framför allt en följd av hennes postumt utgivna dagböcker.
http://www.kansallisbiografia.fi/kb/artikkeli/5582/
Kokoelmat
- Kirjailijat [87]