Neuvolaikäisten lasten suun terveyden edistäminen : opas neuvoloille
Sipilä, Raija; Aaltonen, Anna-Mari; Arpalahti, Irma; Forsström, Virve; Koskela, Pirkko; Leivonen, Kukka-Maaria; Spets-Happonen, Satu; Yli-Knuuttila, Heli (2009)
Sipilä, Raija
Aaltonen, Anna-Mari
Arpalahti, Irma
Forsström, Virve
Koskela, Pirkko
Leivonen, Kukka-Maaria
Spets-Happonen, Satu
Yli-Knuuttila, Heli
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL
2009
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2014120246740
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2014120246740
Tiivistelmä
Tämä opas on tehty neuvolan ja suun terveydenhuollon yhteistyön helpottamiseksi ja lisäämiseksi. Eri paikkakunnilla on erilaisia käytäntöjä mm. hammashoitoon kutsumisessa. Uskomme, että eri toimijoiden yhteistyöllä parannetaan lasta odottavien perheiden ja lasten terveysneuvonnan ja terveystarkastusten suunnitelmallista, tasoltaan yhtenäistä ja väestön tarpeet huomioon ottavaa toteuttamista maan eri osissa.
Suun terveys on osa yleisterveyttä, jolle luodaan pohja jo odotusaikana. Sen edistämiseen tarvitaan lapsen huoltajien, suun terveydenhuollon ja neuvolan yhteistyötä. Keinot suun terveyden ylläpitämiseen ovat yksinkertaisia ja arkipäiväisiä. Niistä on hyvä muistuttaa jokaisella neuvolakäynnillä.
Alle kouluiässä voidaan puuttua useimpiin lapsen terveyttä ja hyvinvointia vaarantaviin tekijöihin ja vahvistaa lapsen ja perheen terveen elämän edellytyksiä. Neuvolan henkilökunta tapaa lapsen monta kertaa, jolloin suun terveyttä uhkaavien riskitekijöiden havaitseminen on mahdollista. Yhteisenä tavoitteenamme on varhaisella puuttumisella ehkäistä suun sairauksia ja vähentää terveyseroja. Voimavaralähtöisessä terveydenedistämistyössä pyritään edistämään yksilöiden, yhteisöjen ja organisaatioiden osallistumista tavoitteena omaan elämään vaikuttavien tekijöiden tunnistaminen ja hallitseminen. Yksilöihin kohdistuvan terveysneuvonnan lisäksi voidaan kehittää vertaistuen mahdollistavaa ryhmäneuvontaa. Ryhmätoiminta antaa mahdollisuuden jakaa kokemuksia muiden samanlaisessa elämäntilanteessa olevien kanssa ja mahdollistaa vertaistuen ja uusien sosiaalisten verkostojen syntymisen. Ryhmätoimintaa voidaan järjestää myös moniammatillisesti, esimerkiksi neuvolan, suun terveydenhuollon ja ravitsemuksen asiantuntijan yhteistyönä.
Terveysongelmat ovat usein polarisoituneet tietyille ryhmille, jolloin myös riski suun sairauksiin on kohonnut. Osa hammashoitopeloista kärsivistä vanhemmista, maahanmuuttajaperheistä sekä moniongelmaisista perheistä voi tarvita erityistä tukea lasten suun terveyden säilyttämisessä. Lisäksi suun sairauksien riski voi olla kohonnut lapsilla, joilla on jokin krooninen sairaus, toistuvia infektioita, säännöllinen lääkitys tai kehitysvamma. Vastuu lapsen suun terveydestä on vanhemmilla.
Suun terveys on osa yleisterveyttä, jolle luodaan pohja jo odotusaikana. Sen edistämiseen tarvitaan lapsen huoltajien, suun terveydenhuollon ja neuvolan yhteistyötä. Keinot suun terveyden ylläpitämiseen ovat yksinkertaisia ja arkipäiväisiä. Niistä on hyvä muistuttaa jokaisella neuvolakäynnillä.
Alle kouluiässä voidaan puuttua useimpiin lapsen terveyttä ja hyvinvointia vaarantaviin tekijöihin ja vahvistaa lapsen ja perheen terveen elämän edellytyksiä. Neuvolan henkilökunta tapaa lapsen monta kertaa, jolloin suun terveyttä uhkaavien riskitekijöiden havaitseminen on mahdollista. Yhteisenä tavoitteenamme on varhaisella puuttumisella ehkäistä suun sairauksia ja vähentää terveyseroja. Voimavaralähtöisessä terveydenedistämistyössä pyritään edistämään yksilöiden, yhteisöjen ja organisaatioiden osallistumista tavoitteena omaan elämään vaikuttavien tekijöiden tunnistaminen ja hallitseminen. Yksilöihin kohdistuvan terveysneuvonnan lisäksi voidaan kehittää vertaistuen mahdollistavaa ryhmäneuvontaa. Ryhmätoiminta antaa mahdollisuuden jakaa kokemuksia muiden samanlaisessa elämäntilanteessa olevien kanssa ja mahdollistaa vertaistuen ja uusien sosiaalisten verkostojen syntymisen. Ryhmätoimintaa voidaan järjestää myös moniammatillisesti, esimerkiksi neuvolan, suun terveydenhuollon ja ravitsemuksen asiantuntijan yhteistyönä.
Terveysongelmat ovat usein polarisoituneet tietyille ryhmille, jolloin myös riski suun sairauksiin on kohonnut. Osa hammashoitopeloista kärsivistä vanhemmista, maahanmuuttajaperheistä sekä moniongelmaisista perheistä voi tarvita erityistä tukea lasten suun terveyden säilyttämisessä. Lisäksi suun sairauksien riski voi olla kohonnut lapsilla, joilla on jokin krooninen sairaus, toistuvia infektioita, säännöllinen lääkitys tai kehitysvamma. Vastuu lapsen suun terveydestä on vanhemmilla.
Kokoelmat
- Kirjat [4187]