Venäläisten rynnäkkökoneiden ja monitoimihävittäjien sensori- ja omasuojajärjestelmien tekninen tarkastelu ja niiden vaikutukset ilmasta-maahan suorituskykyyn
Laitinen, Joni (2009-03)
Laitinen, Joni
Sotatekniikan laitos
Sotatekniikka
Sotatieteiden maisteriopiskelijan pro gradu
Kadettikurssi 92
Maanpuolustuskorkeakoulu
03 / 2009
Julkinen
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2014061026402
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2014061026402
Tiivistelmä
Tutkimuksen aiheena on Venäläisten rynnäkkökoneiden ja monitoimihävittäjien sensorija
omasuojajärjestelmien tekninen tarkastelu ja niiden vaikutuksen ilmasta-maahan suorituskykyyn.
Tutkimustyö käsittelee venäläisten rynnäkkökoneiden SU-24 ja SU-25 sekä
monitoimihävittäjien SU-27SM ja MiG-29SMT sensoreita ja omasuojajärjestelmiä sekä
käytettäviä asejärjestelmiä. Tutkimuksessa muodostetaan sensori-, omasuoja- ja asejärjestelmien
avulla kokonaiskuva koneiden ilmasta-maahan suorituskyvystä.
Tutkimuksessa pyritään vastaamaan seuraaviin kysymyksiin: Mistä muodostuu ilmastamaahan
suorituskyky? Mitkä ovat Venäjän ilmavoimien yleisimmät rynnäkkökoneet ja
monitoimihävittäjät ja mitä järjestelmiä niissä on? Mikä on koneen optimaalinen suorituskyky
tarkasteltavaa kohdetta vastaan? Tutkimuksen sivutuotteena vastataan kysymykseen:
Mikä on panssarivaunun tutkaheräte dBm² ja m² suureina?
Tutkimuksen tutkimusmenetelminä on käytetty kirjallisuustutkimusta ja vertailevaa tutkimusmenetelmää.
Järjestelmien julkisissa lähteissä ilmoitettu suorituskyky on pyritty todentamaan
matemaattisesti laskien. PVTT:ssa toteutettujen simulointien avulla on voitu
laskea lavettien tutkien havaitsemisetäisyyksiä.
Tutkimustyön lähdeaineisto pohjautuu julkisiin lähteisiin. Suurin osa tutkimustyön lähteistä
on internetistä julkaistuja artikkeleita ja teknisiä raportteja. Lähdeaineistoa lukemalla,
vertailemalla ja analysoimalla on koostettu tietoa aiheesta. Rynnäkkökoneiden ja monitoimihävittäjien
tutkien suorituskyvyn muodostamiseksi toteutettiin panssarivaunun 3Dmallin
tutkaherätteen simulointi. Tulosten perusteella voidaan vertailla käytössä olevien
tutkien suorituskykyä.
Ilma-aseen suorituskyky pohjautuu pääosin käytettäviin sensoreihin ja laitteisiin. Sensorijärjestelmillä
suunnistetaan, paikannetaan maali, osoitetaan maali käytettävällä asejärjestelmällä
ja ohjataan asejärjestelmä haluttuun maaliin. Omasuojajärjestelmillä mahdollistetaan
ilma-aseen toimiminen alueella vallitsevasta uhkasta huolimatta. Omasuojajärjestelmät
koostuvat varoittimista ja aktiivisista vastatoimenpidejärjestelmistä..
Ilmasta-maahan suorituskykyyn vaikuttavat oleellisesti lavetin kyky havaita kohteita tutkalla,
lämpökameralla ja TV-kameralla. Ilmasta-maahan suorituskykyyn vaikuttaa oleellisesti
miltä etäisyydeltä kohde voidaan havaita ja miltä etäisyydeltä asejärjestelmä voidaan
laukaista.
Tutkimuksen perusteella voidaan todeta Venäjän ilmavoimilla olevan suorituskyvyltään
hyvällä tasolla olevia koneita. Suorituskykyisten koneiden lukumäärä on hyvin pieni. Suurin
osa operatiivisessa käytössä olevista koneista ei ole suorituskyvyltään riittävällä tasolla.
Modernisaatioiden myötä Venäjän ilmavoimat saavuttavat riittävän suorituskyvyn rynnäkkökoneille
ja monitoimihävittäjille.
omasuojajärjestelmien tekninen tarkastelu ja niiden vaikutuksen ilmasta-maahan suorituskykyyn.
Tutkimustyö käsittelee venäläisten rynnäkkökoneiden SU-24 ja SU-25 sekä
monitoimihävittäjien SU-27SM ja MiG-29SMT sensoreita ja omasuojajärjestelmiä sekä
käytettäviä asejärjestelmiä. Tutkimuksessa muodostetaan sensori-, omasuoja- ja asejärjestelmien
avulla kokonaiskuva koneiden ilmasta-maahan suorituskyvystä.
Tutkimuksessa pyritään vastaamaan seuraaviin kysymyksiin: Mistä muodostuu ilmastamaahan
suorituskyky? Mitkä ovat Venäjän ilmavoimien yleisimmät rynnäkkökoneet ja
monitoimihävittäjät ja mitä järjestelmiä niissä on? Mikä on koneen optimaalinen suorituskyky
tarkasteltavaa kohdetta vastaan? Tutkimuksen sivutuotteena vastataan kysymykseen:
Mikä on panssarivaunun tutkaheräte dBm² ja m² suureina?
Tutkimuksen tutkimusmenetelminä on käytetty kirjallisuustutkimusta ja vertailevaa tutkimusmenetelmää.
Järjestelmien julkisissa lähteissä ilmoitettu suorituskyky on pyritty todentamaan
matemaattisesti laskien. PVTT:ssa toteutettujen simulointien avulla on voitu
laskea lavettien tutkien havaitsemisetäisyyksiä.
Tutkimustyön lähdeaineisto pohjautuu julkisiin lähteisiin. Suurin osa tutkimustyön lähteistä
on internetistä julkaistuja artikkeleita ja teknisiä raportteja. Lähdeaineistoa lukemalla,
vertailemalla ja analysoimalla on koostettu tietoa aiheesta. Rynnäkkökoneiden ja monitoimihävittäjien
tutkien suorituskyvyn muodostamiseksi toteutettiin panssarivaunun 3Dmallin
tutkaherätteen simulointi. Tulosten perusteella voidaan vertailla käytössä olevien
tutkien suorituskykyä.
Ilma-aseen suorituskyky pohjautuu pääosin käytettäviin sensoreihin ja laitteisiin. Sensorijärjestelmillä
suunnistetaan, paikannetaan maali, osoitetaan maali käytettävällä asejärjestelmällä
ja ohjataan asejärjestelmä haluttuun maaliin. Omasuojajärjestelmillä mahdollistetaan
ilma-aseen toimiminen alueella vallitsevasta uhkasta huolimatta. Omasuojajärjestelmät
koostuvat varoittimista ja aktiivisista vastatoimenpidejärjestelmistä..
Ilmasta-maahan suorituskykyyn vaikuttavat oleellisesti lavetin kyky havaita kohteita tutkalla,
lämpökameralla ja TV-kameralla. Ilmasta-maahan suorituskykyyn vaikuttaa oleellisesti
miltä etäisyydeltä kohde voidaan havaita ja miltä etäisyydeltä asejärjestelmä voidaan
laukaista.
Tutkimuksen perusteella voidaan todeta Venäjän ilmavoimilla olevan suorituskyvyltään
hyvällä tasolla olevia koneita. Suorituskykyisten koneiden lukumäärä on hyvin pieni. Suurin
osa operatiivisessa käytössä olevista koneista ei ole suorituskyvyltään riittävällä tasolla.
Modernisaatioiden myötä Venäjän ilmavoimat saavuttavat riittävän suorituskyvyn rynnäkkökoneille
ja monitoimihävittäjille.
Kokoelmat
- Opinnäytteet [2348]