Kouluttajien vaikutus varusmiesjohtajien palvelusmotivaatioon : tapaustutkimus Uudenmaan Prikaatin kranaatinheitin ryhmänjohtajista
Laitala, Jenni (2009-02)
Laitala, Jenni
Johtamisen ja sotilaspedagogiikan laitos
Sotilaspedagogiikka
Sotatieteiden maisteriopiskelijan pro gradu
Merikadettikurssi 75
Maanpuolustuskorkeakoulu
02 / 2009
Julkinen
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2014061026400
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2014061026400
Tiivistelmä
Tutkimuksessa tarkastellaan puolustusvoimien kantahenkilökuntaan kuuluvan
kouluttajan vaikutusta varusmiesjohtajien palvelusmotivaatioon. Tutkimuksen
tarkoituksena on selvittää tutkimus- ja teoria-aineiston avulla se, miten kouluttaja
omalla toiminnallaan, käytöksellään ja palautteellaan vaikuttaa
varusmiesjohtajien palvelusmotivaatioon. Tutkimuksen alaongelmiksi nousivat
seuraavat kysymykset:
- Miten kouluttaja voi omalla toiminnallaan, käytöksellään ja palautteellaan
nostaa sekä vahvistaa varusmiesten palvelusmotivaatiota?
- Miten kouluttaja voi omalla toiminnallaan, käytöksellään ja palautteellaan
laskea sekä heikentää varusmiesten palvelusmotivaatiota?
- Miten eri tavoin kouluttaja voi tukea varusmiesten palvelusmotivaatiota?
- Mitkä muut tekijät vaikuttavat varusmiesjohtajien palvelusmotivaatioon?
Tutkimus on ajankohtainen puolustusvoimien koulutuskulttuurin muutoksen sekä
sen toteutumisen seurannan vuoksi.
Tutkimuksen metodinen lähestymistapa on kvalitatiivinen. Tutkittavaa ilmiötä
lähestyttiin fenomenografisella tutkimusotteella. Tutkimusaineisto on kerätty
kyselylomakkeiden avulla. Tutkimuksessa tarkasteltiin Uudenmaan Prikaatin
kranaatinheitin koulutettuja ryhmänjohtajia. Otannaksi valittiin 15 krh-koulutettua
varusmiestä saapumiseristä 2/2007 ja 1/2008. Varusmiehet vastasivat
kyselylomakkeeseen kaksi kertaa; ensin aliupseerikoulun aikana ja toisen kerran
johtajakautensa aikana. Tutkimuksen lähestymisnäkökulmaksi on valittu puolustusvoimien
koulutuskulttuuri, ja aihetta tutkitaan toimintaa (opetus, koulutus, motivointi)
säätelevien tekijöiden kannalta.
Tuloksista käy ilmi, että kouluttajalla on merkittävä rooli varusmiesten
palvelusmotivaatiossa, niin laskevasti kuin nostavasti. Tulosten perusteella
voidaan todeta, että varusmiehet motivoituvat ammattitaitoisesta kouluttajasta,
joka kykenee motivoimaan ja kannustamaan alaisiaan myös omalla
esimerkillään. Kaikista tutkimuksen vastauksista kävi ilmi, että kouluttajan
palautteella on merkittävä vaikutus varusmiesten palvelusmotivaatioon. Valtaosa
vastanneista nosti esiin keskeisempänä tekijänä palvelusmotivaation nousussa
juuri kouluttajalta saadun positiivisen, rakentavan ja kehittävän palautteen.
Epäasiallinen ja negatiivinen palaute puolestaan laski varusmiesjohtajien
palvelusmotivaatiota.
Vastaajille tärkeä tekijä palveluksessa motivoitumiselle oli se sosiaalinen yhteisö,
jossa varusmiespalvelus suoritetaan. Vastanneet korostivat omassa
palvelusmotivaatiossaan palveluskavereiden, hyvän yhteishengen ja hyvien
ihmissuhteiden merkitystä. Muutenkin vastaukset korreloivat Maslow´n
tarvehierarkian kanssa.
Tutkielmassa käytetyt tärkeimmät lähteet ovat kasvatustieteellisiä teoksia sekä
Maanpuolustuskorkeakoulun julkaisemia teoksia.
kouluttajan vaikutusta varusmiesjohtajien palvelusmotivaatioon. Tutkimuksen
tarkoituksena on selvittää tutkimus- ja teoria-aineiston avulla se, miten kouluttaja
omalla toiminnallaan, käytöksellään ja palautteellaan vaikuttaa
varusmiesjohtajien palvelusmotivaatioon. Tutkimuksen alaongelmiksi nousivat
seuraavat kysymykset:
- Miten kouluttaja voi omalla toiminnallaan, käytöksellään ja palautteellaan
nostaa sekä vahvistaa varusmiesten palvelusmotivaatiota?
- Miten kouluttaja voi omalla toiminnallaan, käytöksellään ja palautteellaan
laskea sekä heikentää varusmiesten palvelusmotivaatiota?
- Miten eri tavoin kouluttaja voi tukea varusmiesten palvelusmotivaatiota?
- Mitkä muut tekijät vaikuttavat varusmiesjohtajien palvelusmotivaatioon?
Tutkimus on ajankohtainen puolustusvoimien koulutuskulttuurin muutoksen sekä
sen toteutumisen seurannan vuoksi.
Tutkimuksen metodinen lähestymistapa on kvalitatiivinen. Tutkittavaa ilmiötä
lähestyttiin fenomenografisella tutkimusotteella. Tutkimusaineisto on kerätty
kyselylomakkeiden avulla. Tutkimuksessa tarkasteltiin Uudenmaan Prikaatin
kranaatinheitin koulutettuja ryhmänjohtajia. Otannaksi valittiin 15 krh-koulutettua
varusmiestä saapumiseristä 2/2007 ja 1/2008. Varusmiehet vastasivat
kyselylomakkeeseen kaksi kertaa; ensin aliupseerikoulun aikana ja toisen kerran
johtajakautensa aikana. Tutkimuksen lähestymisnäkökulmaksi on valittu puolustusvoimien
koulutuskulttuuri, ja aihetta tutkitaan toimintaa (opetus, koulutus, motivointi)
säätelevien tekijöiden kannalta.
Tuloksista käy ilmi, että kouluttajalla on merkittävä rooli varusmiesten
palvelusmotivaatiossa, niin laskevasti kuin nostavasti. Tulosten perusteella
voidaan todeta, että varusmiehet motivoituvat ammattitaitoisesta kouluttajasta,
joka kykenee motivoimaan ja kannustamaan alaisiaan myös omalla
esimerkillään. Kaikista tutkimuksen vastauksista kävi ilmi, että kouluttajan
palautteella on merkittävä vaikutus varusmiesten palvelusmotivaatioon. Valtaosa
vastanneista nosti esiin keskeisempänä tekijänä palvelusmotivaation nousussa
juuri kouluttajalta saadun positiivisen, rakentavan ja kehittävän palautteen.
Epäasiallinen ja negatiivinen palaute puolestaan laski varusmiesjohtajien
palvelusmotivaatiota.
Vastaajille tärkeä tekijä palveluksessa motivoitumiselle oli se sosiaalinen yhteisö,
jossa varusmiespalvelus suoritetaan. Vastanneet korostivat omassa
palvelusmotivaatiossaan palveluskavereiden, hyvän yhteishengen ja hyvien
ihmissuhteiden merkitystä. Muutenkin vastaukset korreloivat Maslow´n
tarvehierarkian kanssa.
Tutkielmassa käytetyt tärkeimmät lähteet ovat kasvatustieteellisiä teoksia sekä
Maanpuolustuskorkeakoulun julkaisemia teoksia.
Kokoelmat
- Opinnäytteet [2348]