Sairauspoissaolojen ehkäiseminen henkilöstöjohtamisen keinoin rauhan ajan perusyksikössä
Saarela, Jukka (2013-03)
Saarela, Jukka
Johtamisen ja sotilaspedagogiikan laitos
Johtaminen
Sotatieteiden kandidaattiopiskelijan tutkielma
Kadettikurssi 97
Maanpuolustuskorkeakoulu
03 / 2013
Julkinen
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201310236834
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201310236834
Tiivistelmä
Sairastaminen on hyväksyttävää ja luvallista. Tarkastelenkin tutkielmassani työpaikkaperäisten
ja turhien sairauspoissaolojen syitä sekä etsin keinoja niiden ehkäisemiseksi. Sairauspoissaolojen
määrää pidetään keskeisenä henkilöstön hyvinvointia kuvaavana asiana. Vuonna
2011 puolustusvoimien henkilökunnan sairauspoissaoloista, muodostui yli 44 miljoonan euron
kustannukset. Sairauspoissaolot ovat työorganisaatiolle ongelma, jotka vaikuttavat negatiivisesti
sen tehokkuuteen ja taloudellisuuteen. Puolustusvoimissa sairauspoissaoloja on viime
vuosina ollut enemmän kuin valtionhallinnossa keskimäärin, mutta niiden syitä ei ole tutkittu.
Tutkimuksen viitekehys on sairauspoissaolojen ehkäiseminen henkilöstöjohtamisen keinoin
rauhan ajan perusyksikössä, johon tulokset pyritään liittämään. Tutkimustiedon analyysillä
pyritään ratkaisemaan päätutkimusongelma: Miten rauhan ajan perusyksikön päällikkö voi
ehkäistä sairauspoissaoloja henkilöstöjohtamisen keinoin omassa perusyksikössään? Teorialla
vastataan alakysymykseen: Mitkä ovat sairauspoissaolojen syyt?
Henkilöstö on inhimillinen resurssi, jolloin keskeisin vaikuttamisen keino on johtaminen. Perusyksikön
päällikön johtajuus eli henkilökohtaiset johtajavalmiudet, ominaisuudet ja johtamiskäyttäytyminen
ovat merkittävimmässä roolissa ehkäistäessä työpaikkaperäisiä ja aiheettomia
sairauspoissaoloja. Päällikön on rakennettava yksikköönsä yhteishenkeä, hyvää työilmapiiriä
ja avoimuutta. Hyvän työilmapiirin omaava työyhteisö toimii jokaiselle sen jäsenelle
tukiverkostona. Päällikkö voi vaikuttaa alaistensa motivaatioon työn sisällön ja sen hallinnan
kautta. Työn sisältöä rakennettaessa on otettava huomioon alaisen osaamis- ja kiinnostusalueet.
Työn hallinta muodostuu työntekijän tuntiessa osaavansa ja kehittyvänsä työssään sekä
saadessaan hyvää palautetta toiminnastaan. Työntekijän on myös saatava päättää miten työ
tehdään ja annettava mahdollisuus vaikuttaa häntä koskeviin asioihin. Organisaation tavoitteisiin
ja arvoihin tunneperäisesti sitoutunut henkilöstö voi lähtökohtaisesti paremmin ja ovat
motivoituneita työstään, jolloin työyhteisön moraali ja kynnys sairauspoissaololle kasvaa.
Tärkeä osa päällikön ammattitaitoa ja merkittävä osa työaikaa ovat henkilöstöhallinnolliset
asiat. Hyvin hoidettu henkilöstöhallinto luo yleistä tyytyväisyyttä ja työntekijöille tunteen, siitä
että organisaatio huolehtii heidän eduista ja oikeuksista.
ja turhien sairauspoissaolojen syitä sekä etsin keinoja niiden ehkäisemiseksi. Sairauspoissaolojen
määrää pidetään keskeisenä henkilöstön hyvinvointia kuvaavana asiana. Vuonna
2011 puolustusvoimien henkilökunnan sairauspoissaoloista, muodostui yli 44 miljoonan euron
kustannukset. Sairauspoissaolot ovat työorganisaatiolle ongelma, jotka vaikuttavat negatiivisesti
sen tehokkuuteen ja taloudellisuuteen. Puolustusvoimissa sairauspoissaoloja on viime
vuosina ollut enemmän kuin valtionhallinnossa keskimäärin, mutta niiden syitä ei ole tutkittu.
Tutkimuksen viitekehys on sairauspoissaolojen ehkäiseminen henkilöstöjohtamisen keinoin
rauhan ajan perusyksikössä, johon tulokset pyritään liittämään. Tutkimustiedon analyysillä
pyritään ratkaisemaan päätutkimusongelma: Miten rauhan ajan perusyksikön päällikkö voi
ehkäistä sairauspoissaoloja henkilöstöjohtamisen keinoin omassa perusyksikössään? Teorialla
vastataan alakysymykseen: Mitkä ovat sairauspoissaolojen syyt?
Henkilöstö on inhimillinen resurssi, jolloin keskeisin vaikuttamisen keino on johtaminen. Perusyksikön
päällikön johtajuus eli henkilökohtaiset johtajavalmiudet, ominaisuudet ja johtamiskäyttäytyminen
ovat merkittävimmässä roolissa ehkäistäessä työpaikkaperäisiä ja aiheettomia
sairauspoissaoloja. Päällikön on rakennettava yksikköönsä yhteishenkeä, hyvää työilmapiiriä
ja avoimuutta. Hyvän työilmapiirin omaava työyhteisö toimii jokaiselle sen jäsenelle
tukiverkostona. Päällikkö voi vaikuttaa alaistensa motivaatioon työn sisällön ja sen hallinnan
kautta. Työn sisältöä rakennettaessa on otettava huomioon alaisen osaamis- ja kiinnostusalueet.
Työn hallinta muodostuu työntekijän tuntiessa osaavansa ja kehittyvänsä työssään sekä
saadessaan hyvää palautetta toiminnastaan. Työntekijän on myös saatava päättää miten työ
tehdään ja annettava mahdollisuus vaikuttaa häntä koskeviin asioihin. Organisaation tavoitteisiin
ja arvoihin tunneperäisesti sitoutunut henkilöstö voi lähtökohtaisesti paremmin ja ovat
motivoituneita työstään, jolloin työyhteisön moraali ja kynnys sairauspoissaololle kasvaa.
Tärkeä osa päällikön ammattitaitoa ja merkittävä osa työaikaa ovat henkilöstöhallinnolliset
asiat. Hyvin hoidettu henkilöstöhallinto luo yleistä tyytyväisyyttä ja työntekijöille tunteen, siitä
että organisaatio huolehtii heidän eduista ja oikeuksista.
Kokoelmat
- Opinnäytteet [2348]