Sopimussotilaiden perehdyttäminen Porin prikaatissa
Lehtonen, Vesa (2013-03)
Lehtonen, Vesa
Johtamisen ja sotilaspedagogiikan laitos
Johtaminen
Sotatieteiden kandidaattiopiskelijan tutkielma
Kadettikurssi 97
Maanpuolustuskorkeakoulu
03 / 2013
Julkinen
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201310236825
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201310236825
Tiivistelmä
Henkilöstöjohtamisen työkaluna osaamisen kehittäminen on yksi tärkeimmistä. Osaamisen
kehittämisen yhtenä osana pidetään perehdyttämistä, joka koskettaa oleellisesti mihin tahansa
organisaatioon tai yritykseen uutena työntekijänä tulevaa. Puolustusvoimissa
perehdyttämisestä on käsketty pääesikunnan henkilöstöosaston toimesta sekä joukkoosastottain,
mutta olemassa oleva ohjeistus on laadittu ensisijaisesti peruskoulutettujen
sotilaiden sekä siviilivirkaan ammattipätevyyden perusteella valittujen henkilöiden
perehdyttämisen tueksi. Annettu ohjeistus ei suoranaisesti käsittele sopimussotilaita erillisenä
ammattiryhmänä, eikä täten huomio heidän tehtäväkenttänsä erityispiirteitä. Tutkimuksen
tavoitteena on selvittää, kuinka annetut sotilaskäskyt ja ohjeistukset perehdyttämisestä
kohtaavat sopimussotilaiden osaamisen kehittämisen tarpeet ja työtehtävissä toimimisen
erityispiirteet Porin prikaatissa. Tutkimuksen pääongelmana on, miten Porin prikaatin perehdyttämisen
tavoitteet toteutuvat sopimussotilaan kohdalla?
Tutkimuksen aineiston muodostivat perehdyttämisen teoriaa käsittelevä kirjallisuus,
Puolustusvoimien ja Porin Prikaatin perehdyttämisestä käskevät sotilaskäskyt sekä ohjeet ja
oppaat sekä sopimussotilaina Porin prikaatissa palvelleille henkilöille teetetty kysely.
Tutkimus on kvalitatiivinen, eli laadullinen tutkimus. Tutkimusmenetelmänä käytettiin
aineistotriangulaatiota, jossa yhdistettiin aineistolähtöinen sisällönanalyysi kirjallisten
lähteiden osalta, sekä teetetyn kyselyn tulokset.
Tutkimuksen tuloksista selvisi, että vaikka perehdyttäminen Porin prikaatissa vastaa
perehdyttämisen yleisen teorian hyvinä pidettyjä käytäntöjä, ei sitä käytetä sellaisenaan
sopimussotilaiden perehdyttämisessä. Perehdyttämisprosessia sovelletaan vaihtelevasti
perusyksikkötasolla ja sopimussotilaiden perehdyttäminen nojaa vahvasti työyhteisön tukeen,
eikä niinkään suunnitelmallisuuteen tai johdomukaiseen suunnitelman toteuttamiseen.
Vaikka työyhteisön tuki muodostaakin olennaisen osan perehdyttämistä, tulisi toiminnan
lähtökohtana olla suunnitelmallisuus ja annetun ohjeistuksen noudattaminen. Tutkimus
osoittikin tarpeen muokata perehdyttämisohjeesta erillinen versio, jota voitaisiin
perusyksikkötasolla soveltaa sellaisenaan. Ohje määrittäisi sopimussotilaille selkeät,
työtehtäviin sidottavissa olevat osaamisvaatimukset, johtovastuut perehdyttämiselle sekä
sopimussotilaiden perehdyttämisen kehittämissuunnitelman saatuun palautteeseen nojaten.
kehittämisen yhtenä osana pidetään perehdyttämistä, joka koskettaa oleellisesti mihin tahansa
organisaatioon tai yritykseen uutena työntekijänä tulevaa. Puolustusvoimissa
perehdyttämisestä on käsketty pääesikunnan henkilöstöosaston toimesta sekä joukkoosastottain,
mutta olemassa oleva ohjeistus on laadittu ensisijaisesti peruskoulutettujen
sotilaiden sekä siviilivirkaan ammattipätevyyden perusteella valittujen henkilöiden
perehdyttämisen tueksi. Annettu ohjeistus ei suoranaisesti käsittele sopimussotilaita erillisenä
ammattiryhmänä, eikä täten huomio heidän tehtäväkenttänsä erityispiirteitä. Tutkimuksen
tavoitteena on selvittää, kuinka annetut sotilaskäskyt ja ohjeistukset perehdyttämisestä
kohtaavat sopimussotilaiden osaamisen kehittämisen tarpeet ja työtehtävissä toimimisen
erityispiirteet Porin prikaatissa. Tutkimuksen pääongelmana on, miten Porin prikaatin perehdyttämisen
tavoitteet toteutuvat sopimussotilaan kohdalla?
Tutkimuksen aineiston muodostivat perehdyttämisen teoriaa käsittelevä kirjallisuus,
Puolustusvoimien ja Porin Prikaatin perehdyttämisestä käskevät sotilaskäskyt sekä ohjeet ja
oppaat sekä sopimussotilaina Porin prikaatissa palvelleille henkilöille teetetty kysely.
Tutkimus on kvalitatiivinen, eli laadullinen tutkimus. Tutkimusmenetelmänä käytettiin
aineistotriangulaatiota, jossa yhdistettiin aineistolähtöinen sisällönanalyysi kirjallisten
lähteiden osalta, sekä teetetyn kyselyn tulokset.
Tutkimuksen tuloksista selvisi, että vaikka perehdyttäminen Porin prikaatissa vastaa
perehdyttämisen yleisen teorian hyvinä pidettyjä käytäntöjä, ei sitä käytetä sellaisenaan
sopimussotilaiden perehdyttämisessä. Perehdyttämisprosessia sovelletaan vaihtelevasti
perusyksikkötasolla ja sopimussotilaiden perehdyttäminen nojaa vahvasti työyhteisön tukeen,
eikä niinkään suunnitelmallisuuteen tai johdomukaiseen suunnitelman toteuttamiseen.
Vaikka työyhteisön tuki muodostaakin olennaisen osan perehdyttämistä, tulisi toiminnan
lähtökohtana olla suunnitelmallisuus ja annetun ohjeistuksen noudattaminen. Tutkimus
osoittikin tarpeen muokata perehdyttämisohjeesta erillinen versio, jota voitaisiin
perusyksikkötasolla soveltaa sellaisenaan. Ohje määrittäisi sopimussotilaille selkeät,
työtehtäviin sidottavissa olevat osaamisvaatimukset, johtovastuut perehdyttämiselle sekä
sopimussotilaiden perehdyttämisen kehittämissuunnitelman saatuun palautteeseen nojaten.
Kokoelmat
- Opinnäytteet [2348]