Pioneeritaktiikka sotatieteellisenä käsitteenä : teoriaa seuraava tulkitseva käsiteanalyysi pioneeritaktiikan käsitteestä
Patrikainen, Jarkko (2013-07)
Patrikainen, Jarkko
Taktiikan laitos
Operaatiotaito ja taktiikka
Yleisesikuntaupseerikurssin opiskelijan diplomityö
Yleisesikuntaupseerikurssi 56
Maanpuolustuskorkeakoulu
07 / 2013
Julkinen
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201310026449
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201310026449
Tiivistelmä
Tutkimuksessa analyysin kohteena on pioneeritaktiikan käsite, jota ei ole aiemmin käsitetutkimuksella
tutkittu. Käsitetutkimuksen on tarvetta korostaa kansainvälisesti yhteensopivien
prosessien käyttöönotto. Pioneeritaktiikan käsitteen tutkimista voidaan perustella sekä
sotatieteellisen tutkimuksen tiedonintresseillä että sotataidon soveltamiseen liittyvällä käytännön
ongelmalla.
Tutkimuksen päämääränä on rakentaa sotatieteellinen teoriapohja pioneeritaktiikan käsitteelle.
Tätä teoreettista ymmärrystä, tutkimuksen tuloksia, voidaan hyödyntää vuosina 2013
– 2015 tuotettavan pioneeritaktiikan oppaan kirjoittamisessa. Tutkimusongelmana on selvittää
ja kuvailla, mikä on pioneeritaktiikan käsitteen olemus suhteessa sotataidon käsitteisiin
ja taistelun elementteihin. Tutkimusongelman lähtökohtana on yhtäältä sotatieteellinen
intressi tutkia sotataidon peruskäsitteistöä sekä ottaa osaa sotataidon teorian rakentamiseen
liittyvään tieteelliseen keskusteluun.
Näkökulman tähän tutkimukseen muodostaa teoreettinen viitekehys, jonka kautta tutkimusaineistoa
tulkitaan. Teoreettinen viitekehys on rakennettu analysoimalla sotataidon käsitteitä
lähdeaineiston perusteella. Tutkimus on laadullinen, ei-empiirinen tutkimus, jossa käytetään
tutkimusmenetelminä tulkitsevaa käsitetutkimusta sekä sisällönanalyysia. Tutkimusote
noudattelee hermeneuttista ajattelua. Käsitetutkimus on tutkimusmenetelmä, jossa tutkimuksen
kohteena ovat käsitteiden sisällöt ja merkitykset sekä käsitteiden suhteet muihin
käsitteisiin. Tutkimuksen lähdeaineistona on käytetty klassisista sotateoreetikoista Carl von
Clausewitzia ja Antoine Henri Jominia sekä 1900-luvun teoreetikoista J.F.C. Fulleria. Merkittävänä
lähteenä tutkimuksessa on myös Mika Huttusen Monimutkainen taktiikka. Lisäksi
keskeisinä lähteinä ovat yhdysvaltalaiset, brittiläiset, suomalaiset sekä Naton ohjesäännöt ja
normit.
Raportin aluksi määritetään sotataidon ja sodankäynnin tasojen käsitteet. Tämän jälkeen
käsitteistöön liitetään taistelun ulottuvuuksien ja elementtien käsitteet. Seuraavaksi käsitejärjestelmään
liitetään pioneeritoiminnan käsite. Tämä muodostaa tutkimuksen teoreettisen
viitekehyksen. Neljännessä luvussa selvitetään, mitkä ovat pioneeritaktiikan ylä- ja rinnakkaiskäsitteet
sekä keskeiset käsitepiirteet. Tämä asemoi pioneeritaktiikan käsitteen suhteessa
sotataidon käsitteeseen ja erottaa sen muista samankaltaisista käsitteistä. Viidennessä
luvussa selvitetään pioneeritaktiikan sisäisiä käsitteitä kuten vaikutus, resurssien käyttö,
sekä tuotteet ja palvelut. Pioneeritaktiikan sisältöä tulkitaan taistelun elementtien tuli, liike,
suoja, johtaminen, tiedustelu ja ylläpito kautta.
Tutkimuksen tulosten perusteella pioneeritoiminnan käyttäminen sodankäynnin tukemiseen
on oma käsitealueensa. Tämä käsitealue ilmenee strategisella, operatiivisella ja taktisella
tasolla. Taktisella tasolla tätä taitoa voidaan kutsua termillä pioneeritaktiikka. Käsite voidaan
ymmärtää sekä oppina että opin soveltamisena taistelun tukemiseksi. Toimintana pioneeritaktiikka
tarkoittaa suunnittelua, toimeenpanoa, johtamista ja arviointia. Pioneeritaktiikan
yläkäsitteinä ovat taito käyttää pioneeritoimintaa operatiivisen tason toiminnan tukemiseen
sekä taktiikan käsite. Pioneeritaktiikan läheisimpiä rinnakkaiskäsitteitä ovat sellaiset
ilmiöt, jotka esiintyvät kaikilla sodankäynnin tasoilla koskettaen kaikkia taisteluvoiman
osatekijöitä. Tällaisia käsitteitä ovat esimerkiksi johtamisjärjestelmä-, huolto-, ja tiedustelutaktiikka.
Pioneeritaktiikan alakäsitteinä voidaan pitää esimerkiksi pioneerijoukkojen
taktiikkaa, liikkeenedistämis-, suluttamis-, suojelu ja linnoittamistaktiikkaa.
Tutkimustuloksia arvioitaessa on huomattava, että tulkitsevassa tutkimuksessa ei voida
välttää subjektiivisuutta. Tutkimus ei ole välttämättä toistettavissa samanlaisin lopputuloksin.
Mikäli joku toinen tutkija toteuttaa tutkimuksen täsmälleen samalla menetelmällä, hän
saattaa päätyä erilaisiin lopputuloksiin. Tutkimuksen merkitystä arvioitaessa on ymmärrettävä,
että laadullisella tutkimuksella ei saada, eikä ole tarkoituskaan saada lopullisia vastauksia
tutkimuksen kohteen olemuksesta. Tutkimuksen merkitys on ymmärryksen syventämisessä
ja laajentamisessa tutkimuksen kohteesta. Tutkimuksen tavoitteena oli luoda teoriapohja
pioneeritaktiikan oppaan kirjoittamiseksi. Tämä tutkimus kertoo mitä kokonaisuuksia
pioneeritaktiikan oppaan tulee kattaa. Vastaukset niihin kysymyksiin, jotka koskevat
pioneeritaktiikan soveltamista on ratkaistava jatkotutkimuksessa sekä oppaan kirjoitustyön
yhteydessä.
tutkittu. Käsitetutkimuksen on tarvetta korostaa kansainvälisesti yhteensopivien
prosessien käyttöönotto. Pioneeritaktiikan käsitteen tutkimista voidaan perustella sekä
sotatieteellisen tutkimuksen tiedonintresseillä että sotataidon soveltamiseen liittyvällä käytännön
ongelmalla.
Tutkimuksen päämääränä on rakentaa sotatieteellinen teoriapohja pioneeritaktiikan käsitteelle.
Tätä teoreettista ymmärrystä, tutkimuksen tuloksia, voidaan hyödyntää vuosina 2013
– 2015 tuotettavan pioneeritaktiikan oppaan kirjoittamisessa. Tutkimusongelmana on selvittää
ja kuvailla, mikä on pioneeritaktiikan käsitteen olemus suhteessa sotataidon käsitteisiin
ja taistelun elementteihin. Tutkimusongelman lähtökohtana on yhtäältä sotatieteellinen
intressi tutkia sotataidon peruskäsitteistöä sekä ottaa osaa sotataidon teorian rakentamiseen
liittyvään tieteelliseen keskusteluun.
Näkökulman tähän tutkimukseen muodostaa teoreettinen viitekehys, jonka kautta tutkimusaineistoa
tulkitaan. Teoreettinen viitekehys on rakennettu analysoimalla sotataidon käsitteitä
lähdeaineiston perusteella. Tutkimus on laadullinen, ei-empiirinen tutkimus, jossa käytetään
tutkimusmenetelminä tulkitsevaa käsitetutkimusta sekä sisällönanalyysia. Tutkimusote
noudattelee hermeneuttista ajattelua. Käsitetutkimus on tutkimusmenetelmä, jossa tutkimuksen
kohteena ovat käsitteiden sisällöt ja merkitykset sekä käsitteiden suhteet muihin
käsitteisiin. Tutkimuksen lähdeaineistona on käytetty klassisista sotateoreetikoista Carl von
Clausewitzia ja Antoine Henri Jominia sekä 1900-luvun teoreetikoista J.F.C. Fulleria. Merkittävänä
lähteenä tutkimuksessa on myös Mika Huttusen Monimutkainen taktiikka. Lisäksi
keskeisinä lähteinä ovat yhdysvaltalaiset, brittiläiset, suomalaiset sekä Naton ohjesäännöt ja
normit.
Raportin aluksi määritetään sotataidon ja sodankäynnin tasojen käsitteet. Tämän jälkeen
käsitteistöön liitetään taistelun ulottuvuuksien ja elementtien käsitteet. Seuraavaksi käsitejärjestelmään
liitetään pioneeritoiminnan käsite. Tämä muodostaa tutkimuksen teoreettisen
viitekehyksen. Neljännessä luvussa selvitetään, mitkä ovat pioneeritaktiikan ylä- ja rinnakkaiskäsitteet
sekä keskeiset käsitepiirteet. Tämä asemoi pioneeritaktiikan käsitteen suhteessa
sotataidon käsitteeseen ja erottaa sen muista samankaltaisista käsitteistä. Viidennessä
luvussa selvitetään pioneeritaktiikan sisäisiä käsitteitä kuten vaikutus, resurssien käyttö,
sekä tuotteet ja palvelut. Pioneeritaktiikan sisältöä tulkitaan taistelun elementtien tuli, liike,
suoja, johtaminen, tiedustelu ja ylläpito kautta.
Tutkimuksen tulosten perusteella pioneeritoiminnan käyttäminen sodankäynnin tukemiseen
on oma käsitealueensa. Tämä käsitealue ilmenee strategisella, operatiivisella ja taktisella
tasolla. Taktisella tasolla tätä taitoa voidaan kutsua termillä pioneeritaktiikka. Käsite voidaan
ymmärtää sekä oppina että opin soveltamisena taistelun tukemiseksi. Toimintana pioneeritaktiikka
tarkoittaa suunnittelua, toimeenpanoa, johtamista ja arviointia. Pioneeritaktiikan
yläkäsitteinä ovat taito käyttää pioneeritoimintaa operatiivisen tason toiminnan tukemiseen
sekä taktiikan käsite. Pioneeritaktiikan läheisimpiä rinnakkaiskäsitteitä ovat sellaiset
ilmiöt, jotka esiintyvät kaikilla sodankäynnin tasoilla koskettaen kaikkia taisteluvoiman
osatekijöitä. Tällaisia käsitteitä ovat esimerkiksi johtamisjärjestelmä-, huolto-, ja tiedustelutaktiikka.
Pioneeritaktiikan alakäsitteinä voidaan pitää esimerkiksi pioneerijoukkojen
taktiikkaa, liikkeenedistämis-, suluttamis-, suojelu ja linnoittamistaktiikkaa.
Tutkimustuloksia arvioitaessa on huomattava, että tulkitsevassa tutkimuksessa ei voida
välttää subjektiivisuutta. Tutkimus ei ole välttämättä toistettavissa samanlaisin lopputuloksin.
Mikäli joku toinen tutkija toteuttaa tutkimuksen täsmälleen samalla menetelmällä, hän
saattaa päätyä erilaisiin lopputuloksiin. Tutkimuksen merkitystä arvioitaessa on ymmärrettävä,
että laadullisella tutkimuksella ei saada, eikä ole tarkoituskaan saada lopullisia vastauksia
tutkimuksen kohteen olemuksesta. Tutkimuksen merkitys on ymmärryksen syventämisessä
ja laajentamisessa tutkimuksen kohteesta. Tutkimuksen tavoitteena oli luoda teoriapohja
pioneeritaktiikan oppaan kirjoittamiseksi. Tämä tutkimus kertoo mitä kokonaisuuksia
pioneeritaktiikan oppaan tulee kattaa. Vastaukset niihin kysymyksiin, jotka koskevat
pioneeritaktiikan soveltamista on ratkaistava jatkotutkimuksessa sekä oppaan kirjoitustyön
yhteydessä.
Kokoelmat
- Opinnäytteet [2348]