Stressinhallinnan koulutuksen kehittäminen kriisinhallintaoperaatioon valmistavassa koulutus- ja valintatilaisuudessa
Vähä-Mäkilä, Samuli (2013-04)
Vähä-Mäkilä, Samuli
Johtamisen ja sotilaspedagogiikan laitos
Sotilaspedagogiikka
Sotatieteiden maisteriopiskelijan pro gradu
Sotatieteiden maisterikurssi 2
Maanpuolustuskorkeakoulu
04 / 2013
Julkinen
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201309165887
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201309165887
Tiivistelmä
Tämä tutkimus tarkastelee 2000-luvun kriisinhallintaoperaation vaatimuksia rauhanturvaajan
henkiselle toimintakyvylle. Tutkimuksessa tutkittiin kriisinhallintaoperaation muodostamaa
stressikuormitusta, stressin syntymistä sekä miten koulutus- ja valintatilaisuuden stressinhallinnankoulutus
vastaa kriisinhallintaoperaation vaatimuksiin.
Tutkimuksen teoreettinen tavoite oli selvittää stressin ja stressinhallinnan käsitesisältö ja se,
miten niitä on pyritty käytännöllistämään sotilas- ja kriisinhallintakoulutuksessa. Tutkimuksen
käytännöllinen tavoite oli laatia kaksivaiheinen stressinhallintaohjelma, jonka toimivuutta
ja toteutusmahdollisuuksia tutkitaan haastattelemalla kriisinhallintakouluttajia ja koulutettavia
sekä ISAF-operaatiosta vasta palanneita rauhanturvaajia. Tutkimuksen viitekehyksen
muodostavat sotilaalliset kriisinhallintaoperaatiot, joihin Suomi lähettää ja on lähettänyt rauhanturvaajia.
Tutkimuksen primäärioperaatio oli ISAF-operaatio Afganistanissa.
Kyselyn perusteella vastaajat kokivat stressinhallinnankoulutuksen erittäin tärkeäksi osaksi
koulutusta. Stressinhallinnankoulutuksen tulisi antaa rauhanturvaajille valmiuksia stressin
tunnistamiseen sekä itsessä että muissa rauhanturvaajissa ja kyvyn aloittaa henkinen ensiapu
ryhmä/joukkotasolla. Tutkimuksen perusteella stressinhallinnankoulutus vastasi verraten hyvin
toimialueen vaatimuksiin ottaen huomioon, että stressinhallinnankoulutus toteutui lähes
tiedostamattomasti kriisinhallintaoperaatioon valmistavassa koulutuksessa.
Kehitettävä ohjelma koostuu teoriaosuudesta (luennot ja demonstraatiot) ja käytännön harjoitteista
(simuloidut stressitilanteet maastoharjoitusten yhteydessä sekä purkutilaisuudet).
Tutkimuksen perusteella stressinhallinnan käytännön sovellukseksi tarkoituksenmukaisimmaksi
osoittautui yhdysvaltalaisten stressitutkijoiden kehittämä Stress Exposure Training.
Tämän niin sanotun tilannelähtöisen lähestymistavan vahvuus on kyky muodostaa koulutettaville
ymmärrys todennäköisesti kohdattavista stressitekijöistä jo koulutusvaiheessa ja antaa
mahdollisuus toimia niiden vaikutusten alaisuudessa kontrolloiduissa olosuhteissa. Stressinhallinnan
koulutusohjelma on integroitavissa osaksi kriisinhallintajoukolle annettavaa tehtäväkohtaista
käytännönkoulutusta.
henkiselle toimintakyvylle. Tutkimuksessa tutkittiin kriisinhallintaoperaation muodostamaa
stressikuormitusta, stressin syntymistä sekä miten koulutus- ja valintatilaisuuden stressinhallinnankoulutus
vastaa kriisinhallintaoperaation vaatimuksiin.
Tutkimuksen teoreettinen tavoite oli selvittää stressin ja stressinhallinnan käsitesisältö ja se,
miten niitä on pyritty käytännöllistämään sotilas- ja kriisinhallintakoulutuksessa. Tutkimuksen
käytännöllinen tavoite oli laatia kaksivaiheinen stressinhallintaohjelma, jonka toimivuutta
ja toteutusmahdollisuuksia tutkitaan haastattelemalla kriisinhallintakouluttajia ja koulutettavia
sekä ISAF-operaatiosta vasta palanneita rauhanturvaajia. Tutkimuksen viitekehyksen
muodostavat sotilaalliset kriisinhallintaoperaatiot, joihin Suomi lähettää ja on lähettänyt rauhanturvaajia.
Tutkimuksen primäärioperaatio oli ISAF-operaatio Afganistanissa.
Kyselyn perusteella vastaajat kokivat stressinhallinnankoulutuksen erittäin tärkeäksi osaksi
koulutusta. Stressinhallinnankoulutuksen tulisi antaa rauhanturvaajille valmiuksia stressin
tunnistamiseen sekä itsessä että muissa rauhanturvaajissa ja kyvyn aloittaa henkinen ensiapu
ryhmä/joukkotasolla. Tutkimuksen perusteella stressinhallinnankoulutus vastasi verraten hyvin
toimialueen vaatimuksiin ottaen huomioon, että stressinhallinnankoulutus toteutui lähes
tiedostamattomasti kriisinhallintaoperaatioon valmistavassa koulutuksessa.
Kehitettävä ohjelma koostuu teoriaosuudesta (luennot ja demonstraatiot) ja käytännön harjoitteista
(simuloidut stressitilanteet maastoharjoitusten yhteydessä sekä purkutilaisuudet).
Tutkimuksen perusteella stressinhallinnan käytännön sovellukseksi tarkoituksenmukaisimmaksi
osoittautui yhdysvaltalaisten stressitutkijoiden kehittämä Stress Exposure Training.
Tämän niin sanotun tilannelähtöisen lähestymistavan vahvuus on kyky muodostaa koulutettaville
ymmärrys todennäköisesti kohdattavista stressitekijöistä jo koulutusvaiheessa ja antaa
mahdollisuus toimia niiden vaikutusten alaisuudessa kontrolloiduissa olosuhteissa. Stressinhallinnan
koulutusohjelma on integroitavissa osaksi kriisinhallintajoukolle annettavaa tehtäväkohtaista
käytännönkoulutusta.
Kokoelmat
- Opinnäytteet [2348]