Euroopan Unionin taisteluosastokonsepti : Pohjoismaisiin taisteluosastoihin osallistuvien maiden tarkoitusperät
Tiuraniemi, Mikko (2013-04)
Tiuraniemi, Mikko
Strategian laitos
Strategia
Sotatieteiden maisteriopiskelijan pro gradu
Sotatieteiden maisterikurssi 2
Maanpuolustuskorkeakoulu
04 / 2013
Julkinen
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201309165876
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201309165876
Tiivistelmä
Euroopan unionin taisteluosastot perustuvat vuonna 1999 Helsingissä pidettyyn Eurooppa -
neuvoston kokoukseen, jolloin Eurooppa -neuvosto päätti 60 000 sotilaan kriisinhallintajoukkojen
kokoamisesta vuoteen 2003 mennessä. Tuolloin todettiin myös tarve EU:n nopean
toiminnan joukkojen kehittämiseen. EU:n taisteluosastokonseptin yleinen kehys hyväksyttiin
kesäkuussa vuonna 2004. EU:n taisteluosastot ovat itsenäiseen toimintaa kykeneviä nopean
toiminnan joukkoja, jotka ovat korkeassa lähtövalmiudessa ja soveltuvat laaja-alaisiin kriisinhallintatehtäviin.
Tässä tutkimuksessa käsiteltiin Pohjoismaisia taisteluosastoja. Pohjoismaisiin
taisteluosastoihin osallistuvat maat olivat Ruotsi, Suomi, Norja, Irlanti ja Viro.
Tutkimuksessa tarkasteltiin valtiojohdon puheita. Puheista etsittiin perusteltuja vastauksia
kysymykseen, mitkä ovat Pohjoismaiseen taisteluosastoon osallistuvan valtion tarkoitusperät?
Puheista saatuja vastauksia vertailtiin osallistuvien maiden kesken. Tutkimukseen valitut
puhujat olivat Pohjoismaisen taisteluosaston jäsenmaiden pääministerit, ulkoministerit, puolustusministerit
ja ase- ja puolustusvoimien komentajat.
Tutkimuksessa käytettiin kahta laadullisen tutkimuksen menetelmää, sisällönanalyysia ja vertailevaa
menetelmää. Teoreettisena näkökulmana tässä tutkimuksessa oli konstruktivismi.
Tutkimuksessa käytettävällä teorialla selvitettiin, tulkittiin ja ymmärrettiin lähdeaineistosta
löytyviä perusteluita siitä, mitkä ovat valtion tarkoitusperät osallistua Pohjoismaiseen taisteluosastoon.
Johtopäätöksinä voidaan todeta, että jäsenmaiden osallistumisen tarkoitusperät olivat samankaltaisia
esimerkiksi Euroopan unionin yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan osalta.
Eroavaisuuksiakin löytyi, esimerkiksi Norja ei perustellut osallistumistaan Pohjoismaiseen
taisteluosastoon hyödyttävän sitä kansallisella tasolla, kuten muut maat tekivät. Irlanti ja Norja
olivat jäsenmaita jotka korostivat oman osallistumisensa hyödyttävän myös Yhdistyneitä
Kansakuntia ja sen johtamia kriisinhallintaoperaatioita. Ruotsin osallistumisen tarkoitusperiin
heijastui meneillään oleva puolustusvoimien reformi. Suomen valtiojohto vertasi muun
muassa Euroopan unionin nopean toiminnan joukkoja Naton nopean toiminnan joukkoja
keskenään, sekä huomioi näiden kahden organisaation välisen yhteistyön.
neuvoston kokoukseen, jolloin Eurooppa -neuvosto päätti 60 000 sotilaan kriisinhallintajoukkojen
kokoamisesta vuoteen 2003 mennessä. Tuolloin todettiin myös tarve EU:n nopean
toiminnan joukkojen kehittämiseen. EU:n taisteluosastokonseptin yleinen kehys hyväksyttiin
kesäkuussa vuonna 2004. EU:n taisteluosastot ovat itsenäiseen toimintaa kykeneviä nopean
toiminnan joukkoja, jotka ovat korkeassa lähtövalmiudessa ja soveltuvat laaja-alaisiin kriisinhallintatehtäviin.
Tässä tutkimuksessa käsiteltiin Pohjoismaisia taisteluosastoja. Pohjoismaisiin
taisteluosastoihin osallistuvat maat olivat Ruotsi, Suomi, Norja, Irlanti ja Viro.
Tutkimuksessa tarkasteltiin valtiojohdon puheita. Puheista etsittiin perusteltuja vastauksia
kysymykseen, mitkä ovat Pohjoismaiseen taisteluosastoon osallistuvan valtion tarkoitusperät?
Puheista saatuja vastauksia vertailtiin osallistuvien maiden kesken. Tutkimukseen valitut
puhujat olivat Pohjoismaisen taisteluosaston jäsenmaiden pääministerit, ulkoministerit, puolustusministerit
ja ase- ja puolustusvoimien komentajat.
Tutkimuksessa käytettiin kahta laadullisen tutkimuksen menetelmää, sisällönanalyysia ja vertailevaa
menetelmää. Teoreettisena näkökulmana tässä tutkimuksessa oli konstruktivismi.
Tutkimuksessa käytettävällä teorialla selvitettiin, tulkittiin ja ymmärrettiin lähdeaineistosta
löytyviä perusteluita siitä, mitkä ovat valtion tarkoitusperät osallistua Pohjoismaiseen taisteluosastoon.
Johtopäätöksinä voidaan todeta, että jäsenmaiden osallistumisen tarkoitusperät olivat samankaltaisia
esimerkiksi Euroopan unionin yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan osalta.
Eroavaisuuksiakin löytyi, esimerkiksi Norja ei perustellut osallistumistaan Pohjoismaiseen
taisteluosastoon hyödyttävän sitä kansallisella tasolla, kuten muut maat tekivät. Irlanti ja Norja
olivat jäsenmaita jotka korostivat oman osallistumisensa hyödyttävän myös Yhdistyneitä
Kansakuntia ja sen johtamia kriisinhallintaoperaatioita. Ruotsin osallistumisen tarkoitusperiin
heijastui meneillään oleva puolustusvoimien reformi. Suomen valtiojohto vertasi muun
muassa Euroopan unionin nopean toiminnan joukkoja Naton nopean toiminnan joukkoja
keskenään, sekä huomioi näiden kahden organisaation välisen yhteistyön.
Kokoelmat
- Opinnäytteet [2348]