Perusyksikön päällikön työssä jaksaminen ja johtamisen haasteet
Iivarinen, Markus (2013-04)
Iivarinen, Markus
Johtamisen ja sotilaspedagogiikan laitos
Johtaminen
Sotatieteiden maisteriopiskelijan pro gradu
Sotatieteiden maisterikurssi 2
Maanpuolustuskorkeakoulu
04 / 2013
Julkinen
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201309095659
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201309095659
Tiivistelmä
Tässä tutkimuksessa keskitytään rauhan ajan perusyksikön päällikön kokemuksiin
työssä jaksamisesta ja johtamisesta. Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää mitkä
asiat vaikuttavat perusyksikön päällikön työssä jaksamiseen ja johtamiseen.
Tutkimuksen teoria rakentuu yksilöiden kokemusten, johtamisen, työssä jaksamisen ja
päällikön tehtävien muodostaman kokonaisuuden ympärille. Tutkimus tarkastelee
päällikköä sekä työntekijänä että esimiehenä. Tutkimuksessa kerättiin tietoa 24 (n=24)
päällikköinä toimineelta esiupseerikurssin opiskelijalta. Tutkimuksen aineistonkeruumenetelmänä
käytettiin internet-pohjaista Webropol-kyselylomaketta. Tutkimus on
Mixed Methods -tutkimus, jossa käytetään sekä laadullista, että määrällistä tarkastelua.
Tällä pyritään lisäämään tutkimustulosten luotettavuutta. Kvalitatiivinen aineisto
on analysoitu sisällönanalyysillä ja kvantitatiivinen aineisto pienen vastaajamäärän
vuoksi pääosin SPSS -ohjelmiston parametrittömillä testeillä.
Sotilasorganisaatio keskittyy tulostavoitteiden vuoksi vahvasti tuloksellisuuteen ja
siksi yksilön hyvinvointiin kiinnitetään huomiota usein vasta, kun yksilö itse hakee
apua työuupumukseen, tai muihin stressistä johtuviin oireisiin. Perusyksikön päällikkö
ei saa vastata kaikkiin työilmapiirikyselyn kysymyksiin, jotka käsittelevät esimiehen
johtamistoimintaa ja kehityskeskustelun henkeä ja tarpeellisuutta.
Keskeisimpänä tutkimuskysymyksenä oli: ”Miten päällikkö kokee viihtyvän työssään
ja mitkä ovat päällikön johtamistoiminnan tärkeimmät työkalut ja haasteet?” Tutkimuksessa
havaittiin, että päälliköt ovat viihtyneet työssään varsin hyvin. Faktorianalyysin
perusteella valikoitui kahdeksan päällikön kokemuksia parhaiten kuvaavaa
summamuuttujaa: kiitoksen saaminen (ka= 3.85 ja s= 1.005), yksikön henki (ka= 4.79
ja s= .42), työn vaikutukset sosiaalisiin suhteisiin (ka= 3.54 ja s= 1.22), kuormitus
(ka=2.96 ja s=1.22), ylityöt ilmoittamatta (ka=3.17 ja s=1.63), palautuminen
(ka=3.83 ja s=1.01), tietojärjestelmät (ka=2.65 ja s=.87) sekä dissonanssi omien odotusten
ja käytettävissä olevien resurssien suhteen (ka=2.35 ja s=.52).
Sekä työssä jaksamisen että johtamisen haasteina vastaajat kokivat suuren työmäärän,
töiden seuraamisen kotiin, informaatiotulvan, ajan ja resurssien riittämättömyyden
suhteessa tavoitteisiin, koulutussuunnittelun ja hallinnon yhteensovittamisen sekä tietojärjestelmät.
Työssä jaksamisen kulmakivinä päälliköt kokivat työn mielekkyyden,
omat vaikutusmahdollisuudet ja koko sosiaalisen kentän tuen. Johtamisen haasteina
koettiin tietojärjestelmät ja ylipäätään hallinnollisten tehtävien viemä aika koulutuksen
seuraamisesta, esimiehen tai esikunnan antaman ohjauksen vähyys tai puute, tiedon
pimittäminen sekä pikatilanteet.
työssä jaksamisesta ja johtamisesta. Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää mitkä
asiat vaikuttavat perusyksikön päällikön työssä jaksamiseen ja johtamiseen.
Tutkimuksen teoria rakentuu yksilöiden kokemusten, johtamisen, työssä jaksamisen ja
päällikön tehtävien muodostaman kokonaisuuden ympärille. Tutkimus tarkastelee
päällikköä sekä työntekijänä että esimiehenä. Tutkimuksessa kerättiin tietoa 24 (n=24)
päällikköinä toimineelta esiupseerikurssin opiskelijalta. Tutkimuksen aineistonkeruumenetelmänä
käytettiin internet-pohjaista Webropol-kyselylomaketta. Tutkimus on
Mixed Methods -tutkimus, jossa käytetään sekä laadullista, että määrällistä tarkastelua.
Tällä pyritään lisäämään tutkimustulosten luotettavuutta. Kvalitatiivinen aineisto
on analysoitu sisällönanalyysillä ja kvantitatiivinen aineisto pienen vastaajamäärän
vuoksi pääosin SPSS -ohjelmiston parametrittömillä testeillä.
Sotilasorganisaatio keskittyy tulostavoitteiden vuoksi vahvasti tuloksellisuuteen ja
siksi yksilön hyvinvointiin kiinnitetään huomiota usein vasta, kun yksilö itse hakee
apua työuupumukseen, tai muihin stressistä johtuviin oireisiin. Perusyksikön päällikkö
ei saa vastata kaikkiin työilmapiirikyselyn kysymyksiin, jotka käsittelevät esimiehen
johtamistoimintaa ja kehityskeskustelun henkeä ja tarpeellisuutta.
Keskeisimpänä tutkimuskysymyksenä oli: ”Miten päällikkö kokee viihtyvän työssään
ja mitkä ovat päällikön johtamistoiminnan tärkeimmät työkalut ja haasteet?” Tutkimuksessa
havaittiin, että päälliköt ovat viihtyneet työssään varsin hyvin. Faktorianalyysin
perusteella valikoitui kahdeksan päällikön kokemuksia parhaiten kuvaavaa
summamuuttujaa: kiitoksen saaminen (ka= 3.85 ja s= 1.005), yksikön henki (ka= 4.79
ja s= .42), työn vaikutukset sosiaalisiin suhteisiin (ka= 3.54 ja s= 1.22), kuormitus
(ka=2.96 ja s=1.22), ylityöt ilmoittamatta (ka=3.17 ja s=1.63), palautuminen
(ka=3.83 ja s=1.01), tietojärjestelmät (ka=2.65 ja s=.87) sekä dissonanssi omien odotusten
ja käytettävissä olevien resurssien suhteen (ka=2.35 ja s=.52).
Sekä työssä jaksamisen että johtamisen haasteina vastaajat kokivat suuren työmäärän,
töiden seuraamisen kotiin, informaatiotulvan, ajan ja resurssien riittämättömyyden
suhteessa tavoitteisiin, koulutussuunnittelun ja hallinnon yhteensovittamisen sekä tietojärjestelmät.
Työssä jaksamisen kulmakivinä päälliköt kokivat työn mielekkyyden,
omat vaikutusmahdollisuudet ja koko sosiaalisen kentän tuen. Johtamisen haasteina
koettiin tietojärjestelmät ja ylipäätään hallinnollisten tehtävien viemä aika koulutuksen
seuraamisesta, esimiehen tai esikunnan antaman ohjauksen vähyys tai puute, tiedon
pimittäminen sekä pikatilanteet.
Kokoelmat
- Opinnäytteet [2348]