Näkemyksiä tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden toteuttamisesta ilmavoimien varusmiesperusyksikössä : kolmiportaisen upseerin koulutusohjelman tai sen osan suorittaneiden kokemana
Erkkilä, Heikki (2013-04)
Erkkilä, Heikki
Johtamisen ja sotilaspedagogiikan laitos
Johtaminen
Sotatieteiden maisteriopiskelijan pro gradu
Sotatieteiden maisterikurssi 2
Maanpuolustuskorkeakoulu
04 / 2013
Julkinen
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201309095649
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201309095649
Tiivistelmä
Tutkimus selvittää tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden toteutumista henkilöstöryhmittäin ilmavoimien
varusmiesperusyksiköissä. Tutkimuksen tiedonkeruu suoritettiin puolikonstruoidulla
teemahaastattelulla kahdessa joukko-osastossa, joista viidessä varusmiesperusyksikössä.
Tutkimus on laadullinen ja noudattelee fenomenologis - hermeneuttisen tutkimuksen
perinteitä, pyrkien ymmärtämään ja tulkitsemaan tutkittavaa aihetta kolmiportaisen
upseerin koulutusohjelman tai sen osan läpikäyneiden näkökulmasta. Tutkimuksen metodina
on käytetty teoriaohjaavaa sisällönanalyysiä ja sen tuloksia on verrattu soveltuvin osin
Tampereen Työelämän tutkimuskeskuksen (TTTK) vuonna 2011 suorittamaan tasa-arvoja
yhdenvertaisuustutkimukseen Puolustusvoimissa. Tutkimuksen teoria pohjaa aiemman
tutkimuksen tuloksiin, lainsäädäntöön ja tutkijan alkuolettamiin.
Tutkimuksen päätutkimusongelman olen muotoillut seuraavasti: Miten tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden
toteutuminen koetaan sukupuolittain ja henkilöstöryhmittäin ilmavoimien
varusmiesperusyksiköissä? Vastatakseni tähän määritin tutkimuksen alatutkimusongelmiksi:
1. Miten sukupuolen merkitys koetaan työelämässä ilmavoimien varusmiesperusyksiköissä?
2. Millaisina Puolustusvoimien palkitsemiskäytännöt koetaan?
3. Millaisina koetaan mahdollisuudet kehittää itseään ja edetä uralla?
4. Miten upseerikoulutuksen kolmiportaisen tutkintorakenteen on koettu vaikuttaneen
tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden kehitykseen ammattiryhmänä ja sen sisällä?
Tutkimuksen keskeisiä havaintoja on, että vaikka sotilaiden keskuudessa sukupuolten tasaarvo
toteutuukin kohtuullisesti, kohdistuu naisiin miehiä enemmän ennakko-odotuksia siten,
että sukupuolesta voi olla haittaa esimerkiksi kehityskeskusteluun liittyvässä suorituksen
arvioinnissa. Haastatellut yksiköiden esimiehet pääsääntöisesti kannattivat sukupuolten
tasa-arvoa, joten tilanteen kehitys näyttää positiiviselta. Henkilöstöryhmien yhdenvertaisuus
sen sijaan näyttää huonolta, eikä muutosta parempaan ole, ennen kuin Puolustusvoimat
muuttaa palkkaus- ja vaativuudenarviointijärjestelmäänsä sellaiseksi, joka noudattaa
samapalkkaisuusperiaatetta. Joukko-osastoissa henkilöstöryhmien yhdenvertaisuuden parantaminen
on haasteellista, koska työn vaativuuden arviointi vahvistetaan keskustasolla
siten, että se noudattaa valtakunnallista linjaa. Puolustusvoimien palkkaus- ja vaativuudenarviointijärjestelmä
mahdollistaa esimerkiksi joukkueen kouluttajan tehtävästä maksettavan
viittä erisuuruista palkkaa, joiden keskinäinen ero oli tutkimuksen tekohetkellä ilman
henkilökohtaista palkanlisää jopa yli 400 euroa.
varusmiesperusyksiköissä. Tutkimuksen tiedonkeruu suoritettiin puolikonstruoidulla
teemahaastattelulla kahdessa joukko-osastossa, joista viidessä varusmiesperusyksikössä.
Tutkimus on laadullinen ja noudattelee fenomenologis - hermeneuttisen tutkimuksen
perinteitä, pyrkien ymmärtämään ja tulkitsemaan tutkittavaa aihetta kolmiportaisen
upseerin koulutusohjelman tai sen osan läpikäyneiden näkökulmasta. Tutkimuksen metodina
on käytetty teoriaohjaavaa sisällönanalyysiä ja sen tuloksia on verrattu soveltuvin osin
Tampereen Työelämän tutkimuskeskuksen (TTTK) vuonna 2011 suorittamaan tasa-arvoja
yhdenvertaisuustutkimukseen Puolustusvoimissa. Tutkimuksen teoria pohjaa aiemman
tutkimuksen tuloksiin, lainsäädäntöön ja tutkijan alkuolettamiin.
Tutkimuksen päätutkimusongelman olen muotoillut seuraavasti: Miten tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden
toteutuminen koetaan sukupuolittain ja henkilöstöryhmittäin ilmavoimien
varusmiesperusyksiköissä? Vastatakseni tähän määritin tutkimuksen alatutkimusongelmiksi:
1. Miten sukupuolen merkitys koetaan työelämässä ilmavoimien varusmiesperusyksiköissä?
2. Millaisina Puolustusvoimien palkitsemiskäytännöt koetaan?
3. Millaisina koetaan mahdollisuudet kehittää itseään ja edetä uralla?
4. Miten upseerikoulutuksen kolmiportaisen tutkintorakenteen on koettu vaikuttaneen
tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden kehitykseen ammattiryhmänä ja sen sisällä?
Tutkimuksen keskeisiä havaintoja on, että vaikka sotilaiden keskuudessa sukupuolten tasaarvo
toteutuukin kohtuullisesti, kohdistuu naisiin miehiä enemmän ennakko-odotuksia siten,
että sukupuolesta voi olla haittaa esimerkiksi kehityskeskusteluun liittyvässä suorituksen
arvioinnissa. Haastatellut yksiköiden esimiehet pääsääntöisesti kannattivat sukupuolten
tasa-arvoa, joten tilanteen kehitys näyttää positiiviselta. Henkilöstöryhmien yhdenvertaisuus
sen sijaan näyttää huonolta, eikä muutosta parempaan ole, ennen kuin Puolustusvoimat
muuttaa palkkaus- ja vaativuudenarviointijärjestelmäänsä sellaiseksi, joka noudattaa
samapalkkaisuusperiaatetta. Joukko-osastoissa henkilöstöryhmien yhdenvertaisuuden parantaminen
on haasteellista, koska työn vaativuuden arviointi vahvistetaan keskustasolla
siten, että se noudattaa valtakunnallista linjaa. Puolustusvoimien palkkaus- ja vaativuudenarviointijärjestelmä
mahdollistaa esimerkiksi joukkueen kouluttajan tehtävästä maksettavan
viittä erisuuruista palkkaa, joiden keskinäinen ero oli tutkimuksen tekohetkellä ilman
henkilökohtaista palkanlisää jopa yli 400 euroa.
Kokoelmat
- Opinnäytteet [2348]